Elämäntaitojen ja hyvinvoinnin opettaminen koulussa

Oppitunnin sisältö tiivistettynä:

1. Erilaisista vahvuuksista oppiminen sekä sen tiedostaminen, että meillä jokaisella on paljon luontaisia vahvuuksia ja asioita, joissa olemme hyviä. Vahvuuksien tunnistamisen ja käyttämisen tärkeys..

2. Erilaisten aktivointiharjoitukset vahvuuksien tunnistamisen opettelemiseen ja niiden käyttämiseen.

3. Kotiläksynä: Käytä kolmea omaa vahvuuttasi viikon ajan tietoisesti ja pidä päiväkirjaa näistä hetkistä.

Perehdy vahvuuspedagogiikkaan ja sen opettamiseen tästä!

VIA- luonteenvahvuustesti:

Vanhempien oppilaiden kanssa voitte tehdä VIA luonteenvahvuustestin yhdessä joko ennen vahvuustuntia tai sen jälkeen. VIA-vahvuustestiä suositellaan tehtäväksi 10 + ikävuodesta ylöspäin.

Luonteenvahvuudet listan löydät täältä!

Meillä kaikilla on paljon erilaisia vahvuuksia. Vahvuudet ovat kaikki se hyvä, mitä meissä ihmisissä on. Vahvuudet ovat kuin kaunis puutarha, jossa kukkii erilaisia puita, kasveja ja kukkia - kun puutarhan kasveja kastelee, ne kasvavat ja kukoistavat.

Näin tapahtuu myös meille ihmisille - kun käytämme omia vahvuuksiamme, vahvistumme ja alamme kukoistaa. (Tästä vahvuuspuutarhasta voi piirtää kuvan taululle, johon kirjoittaa kukkien ja kasvien päälle vahvuussanoja, kuten kiitollisuus, rakkaus, sinnikkyys, ystävällisyys, anteeksianto, rohkeus jne).

Voit näyttää oppilaille tämän videon luonteenvahvuuksista ja pyytää heitä muistamaan sieltä 1-2 vahvuutta, jotka ovat omasta mielestä tärkeitä.

Vahvuuskortit

Luonteenvahvuuksien opettaminen käy helpoimmin, jos hankit tai teet luonteenvahvuuskortit, joiden avulla vahvuuksista on helppo keskustella.

Suomenkieliset kortit löydät tästä.
Englanninkieliset kortit löydät tästä.Kortit ovat maksullisia.

Pyydä oppilaita katsomaan vahvuuskortteja tai vahvuussanoja taululla ja valitsemaan yhden vahvuuden, jota he ovat käyttäneet sillä viikolla. Pyydä jokaista kertomaan joko kaikille, parille tai pienryhmissä valitsemastaan vahvuudesta ja kuinka käytti sitä.

Kerro oppilaille, että vahvuus on aina kultainen keskitie ja sen ääripäät ovat joko liian vähän tai liian paljon. Anna esimerkki vaikkapa rohkeudesta ja kysy oppilailta, mikä on liikaa rohkeutta? Entä mikä on liian vähän rohkeutta?

Jaa sitten vahvuuskortit oppilaille ja pyydä heitä pohtimaan, mitkä ovat jokaisen vahvuuden ääripäät, eli liian vähän jotakin vahvuutta tai liikaa jotakin vahvuutta. Harjoituksen voi tehdä joko niin, että jokainen kertoo yhdestä vahvuudesta, pari kertoo yhdessä yhdestä tai pienryhmä saa useamman vahvuuden yhdessä pohdittavaksi.

Vahvuuksien hyödyntämistä voi opettaa hyvillä aktivoivilla kysymyksillä, joiden avulla oppilaat pääsevät itse pohtimaan, miten vahvuudet auttavat esimerkiksi jossakin hankalassa tilanteessa tai koulutyössä eteenpäin. Hyviä kysymyksiä tilanteisiin, joissa oppilaat tarvitsevat apua:

1. Mikä vahvuus auttaisi tässä tilanteessa eteenpäin?

2. Mikä vahvuus tai taito olisi sinulle juuri nyt avuksi tai hyödyksi?

3. Jos voisit valita avuksi jonkin vahvuuden tähän hetkeen, mikä se olisi?

4. Mitä vahvuuksia käyttäisi henkilö, joka on tässä asiassa todella hyvä?

5. Millaisia vahvuuksia olet aikaisemmin käyttänyt, kun olet onnistunut?

Vahvuuspeli - lainaa kaverin vahvuutta

Pyydä, että jokainen oppilas valitsee itselleen yhden vahvuuden, missä on omasta mielestään hyvä. Vahvuudet voidaan valita myös ihan yleisistä sanoista ja opettaja voi auttaa oppilaita valitsemaan itselleen vahvuussanan. Jokaisella pitää olla pelin alkaessa yksi vahvuussana kortilla tai paperilla kirjoitettuna.

Menkää rinkiin ja pyydä, että jokainen vuorollaan lainaa jonkun toisen vahvuutta johonkin omaan tavoitteeseensa tai haluamaansa asiaan. Peli kulkee niin, että jokaisen vahvuutta lainataan ja kerrotaan, miten sitä käytetään.

Esimerkiksi näin:

Liisa lainaa Esalta kärsivällisyyttä, jota käyttäisi kotona pikkusiskonsa kanssa.

Tai Anna lainaa Minnalta sinnikkyyttä, että jaksaa tehdä matematiikan kotiläksyt.

Tai Antti lainaa Eerolta huumorintajua, että voi kertoa enemmän vitsejä kavereille välitunnilla jne.

Peli loppuu, kun kaikkien vahvuuksia on lainattu ja käytetty johonkin asiaan. Opettaja voi auttaa ehdottamalla tilanteita, joissa vahvuuksista on apua.

Kerro oppilaille, että he saavat harjoitella vahvuuksien huomaamista ja käyttämistä viikon ajan. Jokainen valitsee itselleen kolme omaa ydinvahvuutta joko tekemällä VIA-vahvuustestin (yli 10-vuotiaille) tai valitsemalla omat vahvuudet yhdessä opettajan kanssa tai kaverin avulla. Kun jokaisella on kolme omaa ydinvahvuutta tiedossa, joita haluaa opetella huomaamaan ja käyttämään, ne kirjoitetaan vihkoon tai puhelimeen muistiin.

Pyydä, että oppilaat tekevät viikon ajan muistiinpanoja hetkistä, kun käyttävät kolmea omaa vahvuuttaan. Joka päivä olisi hyvä käyttää ainakin yhtä vahvuutta ja kirjata ylös hetki ja tilanne, miten käytti vahvuutta.

Esimerkiksi:

Aamupalalla olin kiitollinen siitä, että sain syödä suklaamuroja.

Tai olin sinnikäs harrastuksessa, enkä antanut periksi, vaikka en heti oppinut.

Käykää viikon lopuksi yhdessä läpi hetkiä, joissa oppilaat ovat huomanneet ja käyttäneet omia vahvuuksiaan. Kysy myös, käyttivätkö oppilaat uusia vahvuuksia, josta voi tehdä seuraavan viikon harjoituksen.

Luokan yhteiseksi pysyväksi vahvuusharjoitukseksi - vahvuuksien puu luokan seinälle:

Vahvuuksien puu

• Tehkää jollakin tekniikalla (esimerkiksi teipeillä tai paperista) luokan seinälle puu, jonka jokaisella oksalla tai lehdissä lukee yksi vahvuussana.




• Kerro oppilaille, että se saavat käydä liimaamassa tarrantai merkitsemässä vahvuuden aina, kun huomaavat, että joku luokassa käyttää jotain näistä vahvuuksista.




• Oppilaat saavat kertoa opettajalle aina, kun huomaavat jonkun luokassa käyttävän jotain vahvuutta, esimerkiksi ystävällisyyttä, huumorintajua tai sinnikkyyttä.




• Sopikaa yhdessä, miten vahvuuksia huomataan, miten niistä kerrotaan ja miten vahvuuksien huomaaminen merkitään yhteiseen vahvuuspuuhunne.




• Voitte myös tietoisesti harjoitella niitä vahvuuksia, joihin ei tule niin paljon merkintöjä tai päättää eri vahvuuksien käyttämiseen teemapäiviä.

1. Rauhoittumisen ja mindfulnessin hyödyistä ja niiden hyvää tekevistä vaikutuksista keskusteleminen sekä kertominen rauhoittumisen ja hiljentymisen hyödyistä oppilaiden hyvinvoinnille koulussa.

2. Aktivointiharjoitukset rauhallisuuden ja läsnäolon hyötyjen pohtimiseen yhdessä sekä mindfulness-harjoitteiden testaaminen liittyen tietoisuuteen ja läsnäoloon.

3. Kotiläksynä: Tietoinen hengittäminen laskemalla omat sormet kymmeneen.

Perehdy aiheeseen:

HUOM! Mindfulnessin opettamisessa lapsille on tärkeää, että opettaja on ensin itse harjoitellut mindfulnessia tai tehnyt harjoituksia. Tässä sisällössä harjoituksia on enemmän valittavaksi, jotta voit löytää sieltä juuri sinun opetustyyliisi sopivan läsnäoloharjoituksen, jonka ohjaamisen koet helpoksi ja luontevaksi. Läsnäoloharjoituksia voi hyvin tehdä ohjatusti myös äänitteiden tai videoiden avulla.

Mindfulnessiin lapsille voi perehtyä tästä.

Videoita opetukseen:

Mindfulness selitettynä lapsille

Tarina mindfulnessista ja hyvään keskittymisestä

Mindfulness-harjoituksia pienemmille oppilaille (6-10v):
1) https://www.youtube.com/watch?v=shR8DLyOkcg
2) https://www.youtube.com/watch?v=CvF9AEe-ozc
3) https://www.youtube.com/watch?v=ZBnPlqQFPKs

Mindfulness-videoita sen hyödyistä isommille (10-18) oppilaille:
1) https://www.youtube.com/watch?v=Aw71zanwMnY
2) https://www.youtube.com/watch?v=lWIFMfEgc8A
3) https://www.youtube.com/watch?v=gvJLmVYVvVM

Kerro oppilaille läsnäolon hyödyistä. Kun olemme tietoisesti läsnä ja rauhallisia, voimme hyvin. Kun olemme läsnä, huomaamme enemmän ja voimme tuntea enemmän myönteisiä tunteita.

Kun olemme rentoja ja läsnä, kuulemme, opimme ja näemme paremmin. Meidän on helpompi myös olla toisille ihmisille ystävällisiä, kun olemme rentoja ja rauhallisia. Rauhallista ja tietoista läsnäoloa voi ja kannattaa harjoitella.

Kehontuntemukset ja -tunteet rentoutuessa

• Kysy oppilailta millaisissa hetkissä he ovat rauhallisia ja rentoja? Miltä silloin tuntuu? Mitä näihin tilanteisiin liittyy ja missä ne tapahtuvat?


• Keskustelkaa yhdessä oppilaiden omista parhaista keinoista rentoutua ja rauhoittua. Kerätkää taululle oppilaiden vinkkejä parhaista rauhoittumiskeinoista ja keskustelkaa näistä kokemuksista.

Läsnäoloharjoitusten testaamista yhdessä oppilaiden kanssa:
HUOM! Tee aina ensin itse harjoitus, ennen kuin ohjaat sen oppilaille!

Oman hengitykseen keskittyminen laskemalla

Huomion tuominen kehoon ja hengitykseen on yksi helpoin ja nopein tapa harjoitella tietoista läsnäoloa. Omaan hengitykseen keskittymistä voi harjoitella esimerkiksi niin, että hengitetään tietoisesti samalla laskien hengityksiä nostamalla aina yksi sormi ylös yhden hengityksen jälkeen viiteen tai kymmeneen saakka.

Tämä harjoitus antaa oppilaille myös konkreettisen keinon rauhoittua itse. Uloshengityksen pidentäminen rauhoittaa ja rentouttaa erityisen hyvin.

Hengitykseen keskittyminen videon avulla

Ohjattu hengitysharjoitus

Ääni – läsnäolo tässä hetkessä kuuloaistin avulla

Tässä hetkessä olemista ja tietoista läsnäoloa voi harjoitella aistien avulla, esimerkiksi ääniin keskittymisen avulla. Ota jokin soitin, esimerkiksi kello, triangeli tai kitara.

Soita siitä yksi tai useampi sointu ja pyydä oppilaita kuuntelemaan niin kauan, kun ääni kuuluu. Kun ääni ei enää kuulu, saa nostaa käden ylös. Tämän lyhyen ja helpon keskittymisharjoituksen voi tehdä joko silmät kiinni tai auki. Harjoitusta voi käyttää palauttamaan oppilaat rauhoittavaan läsnäoloon.

Suklaa – läsnäolo tässä hetkessä kaikkien aistien avulla

Jaa oppilaille suklaakonvehdit (tai rusinat). Tarkoitus on syödä ne mahdollisimman hitaasti kaikkia aisteja hyödyntäen ja samalla rauhoittuen. Suklaakonvehti asetetaan ensin kädelle. Sitä katsotaan, tunnustellaan, haistellaan, kokeillaan ja kuunnellaan ennen suuhun laittamista.

Laitetaan suklaapala suuhun hitaasti, annetaan sen sulaa, liikkua suussa, maistua jne. Pikku hiljaa kun suklaa sulaa niellään ja tunnetaan vielä maun viipyminen suussa. Lopuksi keskustellaan tuntemuksista ja harjoituksesta kaikkien kokemuksia kunnioittaen.

Harjoituksen jälkeen:

Kysy oppilailta valitsemasi harjoituksen jälkeen, miltä heistä tuntui tehdä harjoitusta ja millainen olo harjoituksesta tuli? Kerätkää yhdessä kokemuksia ja keskustelkaa, mitä jokainen huomasi harjoitusta tehdessä - oliko helppoa tai vaikeaa ja mitä tunteita heräsi entä miltä kehossa nyt tuntuu?

Anna lapsille kotiläksyksi harjoitus laskea kerran päivässä omat sormet ja hengittää yhden kerran syvään sisään ja ulos jokaiselle sormelle. Harjoitus on kuvattu aikaisemmin ja se kannattaa harjoitella ainakin kerran yhdessä ennen kotiläksyksi antamista.

Pyydä, että oppilaat valitsevat ajan, jolloin tekevät harjoituksen kerran päivässä ja kirjoittavat sitten vihkoonsa harjoituksen jälkeen omat tuntemukset harjoituksesta vastaamalla kysymykseen:
Miltä minusta tuntuu hengitysharjoituksen jälkeen?

Keskustelkaa yhdessä viikon kuluttua oppilaiden kokemuksista harjoituksesta. Jos haluat, voit tehdä harjoittelun myös yhdessä koulussa esimerkiksi aina ennen tunnin alkua tai tunnin lopuksi.

1. Tunteista keskusteleminen; Mitä tunteet kertovat ja mitä niistä on hyvä tietää? Negatiivisten ja positiivisten tunteiden tarkoitusten ja hyötyjen läpikäyminen.

2.Tunteiden tunnistamisharjoituksen tekeminen ja tunteiden nimeämisen opetteleminen. Positiivisten tunteiden tunnistamista, vahvistamisen ja vaalimisen opetteleminen.

3. Kotiläksynä: Löydä kolme hyvää asiaa päivästä.

Perehdy aiheeseen:

Tunteiden hyödyt ja myönteisten tunteiden vahvistamisen merkitys

Positiivisten tunteiden tutkitut hyödyt

Lista positiivisista tunteista

Kerro oppilaille lyhyesti tunteiden hyödyistä, kuten että negatiiviset tunteet auttavat meitä pysymään turvassa ja huomaamaan ongelmat, jotta voisimme ratkaista ne. Positiiviset tunteet taas lisäävät onnellisuutta, saavat meidät voimaan hyvin ja vahvistavat ihmissuhteita.

Kun koemme yhdessä toisten kanssa myönteisiä tunteita, kuten iloa ja rakkautta, voimme erityisen hyvin. Siksi positiivisia tunteita kannattaa vaalia ja vahvistaa. Positiiviset tunteet ovat myös paljon hauraampia kuin negatiiviset tunteet, jotka puolestaan ovat todella vahvoja, jotta huomaisimme ne. Siksi juuri positiivisia tunteita on hyvä vahvistaa enemmän, jotta voisimme hyvin.

Miltä nyt tuntuu - harjoitus

Tunneälykkyys on sitä, että osaa tunnistaa ja nimetä tunteita sekä ymmärtää, mistä tunteet tulevat ja mitä niille voi tehdä. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat perustavanlaatuinen ja tärkeä opittava tunnetaito.

Voit auttaa oppilaita tämän taidon harjoittelussa kannustamalla tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja hyväksymiseen. Jo tämä auttaa pääsemään eteenpäin vaikeistakin tunteista tai lievittämään vahvaa tunnetilaa, jonka hellittäessä asian käsittely on helpompaa. Ihan ensimmäiseksi kannattaa harjoitella tunteiden tunnistamista ja nimeämistä.

Tehdään oppilaiden kanssa kierros:

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt - sano vain yhdellä sanalla. Tunne saa olla negatiivinen, neutraali tai positiivinen. Hyvä puoli tunteiden tunnistamisessa on se, että sanomalla tunteen ääneen, negatiivinen tunne helpottaa ja positiivinen tunne vahvistuu. Tunteiden tunnistamisesta on siis aina hyötyä.

Onnen hetki - myönteisten tunteiden muisteluharjoitus ryhmässä keskustellen

Kerääntykää piiriin ja pyydä oppilaita muistelemaan jotain ihanaa tapahtumaan omassa elämässään, josta voisi kertoa koko ryhmälle. Anna esimerkkejä omasta elämästäsi ja kerro jokin ihana tapahtuma sekä millaisia tunteita tunsit tässä tilanteessa.

Pyydä sitten, että jokainen miettii ensin itselleen jonkin ihanan tapahtuman ja jokainen kertoo vuorollaan oman onnen hetkensä ja lyhyen tarinan muille.

Kysy aina tarinan lopuksi, mitä myönteisiä tunteita oppilas koki onnen hetkessään. Kun kaikki ovat saaneet kerrottua oman onnen hetkensä tai positiivisen tarinansa ja niihin liittyvät tunteet, muistelkaa vielä lopuksi, mitä kaikkia myönteisiä tunteita tarinoista nousi esille ja kirjoittakaa ne yhdessä taululle.

Inside Out - elokuvan katsominen yhdessä oppilaiden kanssa

Animaatioelokuva Inside Out on hieno elokuva tunteiden kanssa elämisestä kaiken ikäisille lapsille +7 ikävuodesta ylöspäin. Elokuvan katsominen ja sen pohtiminen yhdessä on erinomainen tapa perehtyä tunteisiin ja tunnetaitojen opetukseen.

Voit antaa elokuvan jälkeen tehtäväksi myös kirjoittaa esseen tai kotitehtävän elokuvan teemasta, jossa oppilaat pohtivat tunteiden merkitystä ja elokuvan herättämiä ajatuksia. http://movies.disney.co.uk/inside-out

Pyydä oppilaita pitämään tunnepäiväkirjaa viikon ajan ja kirjaamaan joka päivä vihkoon erilaisia tunteita. Pyydä oppilaita erityisesti kiinnittämään huomiota positiivisiin tunteisiin ja mahdollisimman erilaisiin tunteisiin.

Tunnepäiväkirjaa pitämällä oppilaat ovat kuin tunteita bongaavia salapoliiseja, joiden tehtävänä on huomata ja saada kiinni nopeasti muuttuvia tunteita.

1. Ihmissuhteiden merkityksestä ja hyvistä ihmissuhdetaidoista keskusteleminen sekä hyvän vuorovaikutuksen pohtiminen.

2. Hyvän vuorovaikutuksen elementteihin perehtyminen sekä sen harjoitteleminen.

3. Kotiläksynä: Vuorovaikutustaitojen harjoittelua omissa ihmissuhteissa

Perehdy aiheeseen:

Hyvien ihmissuhteiden merkitys onnellisuudelle

Hyvien ihmissuhteiden opettamisesta

Kerro oppilaille hyvien ihmissuhteiden merkityksestä elämässä. Onnellisuutta ja hyvää elämää on tutkittu paljon ja yksi kaikkein eniten onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen vaikuttavista asioista ovat hyvät ihmissuhteet.

Ystävyys- sekä muut hyvät ja läheiset ihmissuhteet tekevät elämästä onnellisen, jonka vuoksi ihmissuhteet kokonaisuudessaan ovat merkityksellinen osa ihmisen hyvinvointia ja jonka vuoksi niistä kannattaa pitää hyvää huolta.

Ihmissuhdetaitoja voi ja kannattaakin harjoitella. Yksi tehokkain tapa on harjoitella vuorovaikutustaitoja, eli hyvää kommunikaatiota. Vuorovaikutustaitojen voidaan katsoa olevan tärkein ihmissuhdetaito.

Hyvät ihmissuhdetaidot -harjoitus

• Pyydä oppilaita miettimään yhtä sellaista ihmistä, joka on heille rakas ja tärkeä. Pyydä heitä sitten kirjoittamaan lapulle 5 asiaa tästä ihmisestä ja siitä, millainen hän on.




• Pyydä oppilaita kertomaan millaisia ominaisuuksia he kirjoittivat lapulle itselleen tärkeästä ihmisestä. Kerää näitä ominaisuuksia taululle ja anna niille lopuksi otsikko :“Hyvät ihmissuhdetaidot”.




• Kysy oppilailta, mikä on heidän mielestään kaikkein tärkein ihmissuhdetaito? Voitte myös tehdä äänestyksen edellä olevan harjoituksen sanojen pohjalta.




• Pyydä, että jokainen oppilas käy merkitsemässä esimerkiksi tussilla pienen merkin kolmen omasta mielestään tärkeimmän ihmissuhdetaidon kohdalle.




• Katsokaa lopuksi, mitkä taidot saivat eniten ääniä. Voitte tehdä näistä tärkeimmiksi äänestetyistä taidoista listan luokan seinälle, jotta muistatte käyttää näitä taitoja yhdessä.

Hyvän vuorovaikutuksen harjoittelua: Oman onnistumistarinan kertominen parille

Kerro oppilaille, että hyvä vuorovaikutus on yksi kaikkein tehokkain keino vaalia hyviä ihmissuhteita sekä tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä sekä ylläpitää ystävyyssuhteita. Hyvän vuorovaikutuksen elementit on helppo muistaa näistä kolmesta arvostavan ja aktiivisesti positiivisen vuorovaikutuksen elementistä.

• Arvostava kuuntelu = Appreciative Listening
  
  


• Arvostava kysyminen= Appreciative Inquiry (asking questions)
  
  


• Arvostava kannustus = Appreciative Encouraging

Jotta oppilaat saavat kiinni hyvän vuorovaikutuksen taidoista, voitte myös pohtia niille vastakohdat ja keskustella negatiivisesta vuorovaikutuksesta:

• Millaista on epäkunnioittava kuuntelu?




• Millaista on negatiivinen kyseleminen?




• Millaista on lannistava palaute, kun joku kertoo jotain hienoa?

Käykää vielä tämän jälkeen kertaalleen läpi arvostavan vuorovaikutuksen askeleet esimerkkien avulla ja aloittakaa sitten pariharjoitus.

Jaa oppilaat pareihin tai kolmen ryhmiin. Parien tehtävänä on kertoa toisilleen vuorotellen jokin oma onnistumistarina, esimerkiksi kuinka on oppinut jonkin vaikean asian tai selvinnyt jostakin haasteesta.

Parin tehtävänä on:

1. Kuunnella parin tarina arvostavasti. (Voitte pohtia, mitä se tarkoittaa.)

2. Kysyä parilta jokin tarkentava kysymys tarinaan liittyen (arvostavasti).

3. Kommentoida tarinaa kannustavasti kertomalla, mikä siinä oli omasta mielestä hienoa.

Lopuksi opettaja voi kysyä, miten oppilaat kokivat harjoituksen. Miltä tuntui kuunnella arvostavasti ja tulla kuulluksi? Miltä tuntui, kun toinen kysyi lisää tarinasta ja miten parit kannustivat ja kehuivat toistensa onnistumistarinoita.

Anna oppilaille kotiläksyksi tehtäväksi harjoitella arvostavaa kuuntelemista, kysymistä ja kannustamista omien perheenjäsenten kanssa.

Pyydä oppilaita tekemään havaintoja siitä, miten vuorovaikutustaidot toimivat ja kirjaamaan havaintojaan ylös vihkoon tai puhelimeen. Ilahtuuko äiti, kun kysyt, miten päivä on mennyt tai mitä isä sanoo, kun kehut ruokaa tai miten kaverit suhtautuvat siihen, että kuuntelet ja kyselet lisää heidän asioistaan?