Eri-ikäiset oppijat yhteistyössä

Myös opettajien kannattaa tavata säännöllisesti, jotta kaikki pysyvät ajan tasalla projektien etenemisestä kohti tavoitteita.

Valittavan teeman kannattaa olla relevantti oppilaiden elämässä ja linjassa koulun muiden opetussisältöjen kanssa. Oppilaat voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon valittavasta teemasta.

Teema voidaan valita suoraan opetussuunnitelman laaja-alaisista osaamisen taidoista – esimerkiksi Jyväskylässä kevätkauden teemaksi valittiin itsestä huolehtiminen ja arjen taidot.

Toisaalta teema voidaan hakea oppilaita kiinnostavista kasvuun ja kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä. Esimerkiksi media ja identiteetti on ilmiönä ajankohtainen ja kehityksellisesti merkittävä kokonaisuus, jota voi soveltaa useampiin oppiaineisiin esimerkiksi seuraavasti:

• Historia: itseilmaisun eri muodot ennen ja nyt




• Yhteiskuntaoppi: median vastuu ja yksilön vastuu




• Kuvaamataito: Minäkuva vs. ihanneminä – mitä kuvat ja teksti viestivät meistä ja muista




• Äidinkieli: kuka minä olen, mitä kuvat ja tekstit viestivät laajemmin.

Tavoitteiden laatimisen apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Millaisia konkreettisia tavoitteita valitun teeman tarkasteluun liitetään opetussuunnitelmasta?




• Millaisia vuorovaikutustaitojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita määritellään eri-ikäisten toiminnallisuuden virittämisessä?




• Millaisia yhteisopettajuuden ja monialaisuuden tavoitteita on?

Tavoitteet täytyy konkretisoida oppilaille ennen toiminnan aloittamista. Ilmiöpohjaiselle oppimiselle on olennaista, että oppilaat tiedostavat tavoitteet joita kohti pyrkivät – näin he voivat aidosti tarttua oppimiseen itseohjautuvasti ja kokeilla rajojaan.

Olennaisin resurssi eri-ikäisten oppijoiden yhteistyölle on yhteisen ajan varaaminen, monialaisen työskentelyn mahdollistaminen ja toiminnan tukeminen.

Teemasta ja tavoitteista riippuen myös muut resurssit voivat toki tulla tarpeeseen. Resursseja voi olla aikaresurssin ohella:

• Erilaiset oppimisympäristöt, joko fyysiset (esimerkiksi opetus kuvaamataidon tai käsityön luokissa) tai digitaaliset (kuten verkkopohjaiset sovellukset)




• Tuki oppilaille tiedonhaussa ja oppimisprosessin ymmärtämisessä

Eri-ikäiset oppilaat toimivat pienryhmissä, joissa valitaan ilmiöön liittyvä teema, tavoitteet, toteutustapa ja arviointimalli.

Oppilaat kirjaavat ylös oman projektinsa

• Tavoitteet




• Sisällöt




• Työskentelytavat




• Arviointimallin (vertais- ja itsearviointi)

Kirjaukset voidaan tehdä esimerkiksi digitaaliselle alustalle (Google Docs, One Note), jota jokainen voi täydentää tarvittaessa. Näin opettajien on helppo seurata etenemistä ja kirjoittaa kommentteja.

Projektien toteutustapoja on paljon, ja oppilaiden äänen niiden valinnassa pitää antaa kuulua. He voivat toteuttaa projekteja esimerkiksi videoina, draamaesityksinä, musiikkiesityksinä, kuvataiteen keinoin tai vapaaehtoistyön kautta. Opettajien tehtävä on kannustaa ja tukea ryhmiä näissä valinnoissa ja ohjata heitä löytämään tarvittavaa tietoa. Aikavaatimuksista ja muista resursseista kannattaa muistuttaa, jotta ne eivät yllätä kesken työn.

Ilmiöoppiminen on parhaimmillaan kokemuksellista, joten ryhmien olisi hyvä valita toteutustapa siten, että muut ryhmät pääsevät toiminnallisesti osallistumaan opetettavaan ja syntyy dialogia.

Jyväskylän Normaalikoulussa laajemman ilmiön valinnan jälkeen oppilasryhmät valitsivat omat teemansa, joita he lähtivät työstämään kaikille esitettäviksi Keynote-esityksiksi. Lopuksi keräännyttiin yhteen ja oppilaat saivat äänestää, mikä oli heistä mielenkiintoisin teema ja toteutus. Äänestyksen voittaneesta pidettiin yhteinen osallistava ilmiöpäivä, jonka vetäjinä olivat äänestyksen voittaneet. Mallissa oppilaat saavat rakentavaa palautetta töistään ja syntyy arvokeskustelua eri aiheista.

Ilmiönä oli Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, josta jokainen oppilasryhmä sai valita oman teeman ja tehdä siitä esitelmän. Äänestyksen voitti Monipuolinen ja terveellinen aamupala, jonka lopullisessa toteutuksessa kaikki oppilaat kutsuttiin yhteiselle aamupalalle.

Kysymykset voivat auttaa tässä alkuun: Kuinka osallistuin? Kuinka kehityin? Mikä oli roolini ryhmässä? Mitä muuttaisin? Mistä pidin?

Ryhmät voivat tehdä itsearviointia omasta työskentelyprosessistaan sekä positiivista vertaisarviointia. Arviointi kannattaa toteuttaa siten, että se on jatkuvasti läsnä projektityöskentelyssä. Oppilaat voivat pitää kirjaa oman ryhmän onnistumisista ja kehityksen kohteista projektin eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus, koonti) ja pääsevät keskustelemaan arvioinnistaan opettajien kanssa.

Rakentavaa vertaisarviointia voidaan tehdä loppukoonnin yhteydessä tutustumalla muiden toteutuksiin.

Koonti voi olla yhteinen ilmiöpäivä, jossa ryhmät kiertävät ja tutustuvat muiden töihin. Kustakin ryhmästä voi olla pari kiertämässä sillä välin kun toinen pari jää pisteelle opettamaan ja esittelee oman teemansa muiden ryhmien kiertäjille. Koulun tiloihin voidaan levittää eri toimipisteitä, joissa työt esitellään. Vertais- ja itsearviointi voidaan tehdä päivän aikana tai päätteeksi.

Luokassa pidetään Keynote-esitykset ja lopuksi äänestetään mielenkiintoisimmasta teemasta. Äänestyksen voittaneen teeman ympärille rakennetaan teemapäivä, johon kaikki oppilaat pääsevät osallistumaan.