Koko koulun kestävä tulevaisuus

Tiimin tehtävänä on tavata säännöllisesti sekä suunnitella ja kannustaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen koulussa. Tämä on kouluviihtyvyyden ja ympäristöasioiden edistämistä.

Oppilaita valitaan tiimiin 8-12 kpl ja toiminta on vapaaehtoista. Hakijoita on nuorempien luokilla enemmän kuin voidaan ottaa ja vanhempien oppilaiden luokilta on taas välillä vaikea saada tarpeeksi innokkaita. Tärkeää olisi, että tiimi koostuisi eri-ikäisistä.

Lukuvuoden alkuun suunnitellaan lukuvuoden ympäristötoimintaa ja myöhemmin tehdään tilannekartoituksia luokissa.

Esimerkiksi Sakarinmäen peruskoulussa aiempina vuosina on muun muassa huolehdittu seuraavista asioista:

• Kirjojen kierrättämisestä ja tarvittaessa tarvikkeiden lainaamisesta lähiseudun kouluilta.




• Kierrätysmateriaalien käytöstä käsitöissä, kuvataiteessa ja askartelussa.




• Monistamisen välttämisestä käyttämällä sähköisiä tiedotusvälineitä henkilökunnan sisäisessä viestinnässä sekä huoltajien ja koulun välisessä viestinnässä.




• Valojen sammuttamisesta.




• Kouluruokalan biojäteseurannasta.

Käy oppilaiden kanssa projektin kannalta keskeiset käsitteet läpi ja miettikää yhdessä työlle tavoitteet sekä mitä taitoja ja sisältöjä halutaan oppia ja millä menetelmillä tavoitteisiin päästään. Miettikää yhdessä konkreettisia esimerkkejä tai casejä oppilaiden arkipäivän kautta, joiden pohjalta oppilaat muodostavat itselleen tutkimuskysymykset, projektin aiheen ja raamit.

Sakarinmäen peruskoulun 1.-luokkalaiset mittasivat luokan lämpötilaa ja vertasivat ulkona mitattuun lämpötilaan. Tehtävää tehdessä mietitään, mistä ero johtuu, mistä lämpö tulee sisälle luokkaan tai kouluun ja mistä ulos. Koulun kartan avulla etsittiin koulusta sisältä ja ulkoa energianäytöt, aurinkokeräimet, maalämpöputket ja öljysäiliöt.

Sakarinmäen peruskoulun 3.-luokkalaiset saivat tehdä pienimuotoisen tutkimuksen liittyen säähän ja vuodenaikoihin, jossa hyödynnettiin koulun reaaliaikaisia energianäyttöjä.

Sakarinmäen koulun 6.-luokkalaiset selvittivät oman kotinsa lämmöntuotannon ja tutkivat, kuinka se erosi koulun ratkaisuista. Samalla kehitettiin tapoja lämpöenergian säästämiseksi. Tällä tavalla voidaan tehdä kotona tutkimuksia vedenkulutuksesta ja energiantuotannosta.

Kerätty teoria ja johtopäätökset voidaan koota sähköiselle alustalle, jolloin vuosi vuodelta oppilaille rakentuu tietokanta ja jatkumo oppimisestaan, esim. e-Portfolio tai Google Classroom, jonne teoria, työn eri vaiheet ja johtopäätökset sekä ratkaisut kootaan, ovat toimivia alustoja. Sähköisellä alustalla työstäminen on joustavaa ryhmätöiden kannalta ja mahdollistaa myös opettajalle työn etenemisen seurannan, kommentoinnin ja arvioinnin.

Energiayhtiö Helen Oy toteutti Sakarinmäen peruskouluun uusiutuvan energian lämmitysratkaisun, jonka tuloksena koulun energia tuotetaan aurinko- ja maalämmöllä sekä bioöljyllä lämpökeskuksessa.

Uusiutuvan energian lämmitysratkaisun aikaansaamiseksi kouluun asennettiin maalämpökaivoja ja aurinkokeräimiä. Lisäksi olemassa oleva lämpökeskus uusittiin.

• Maalämpökaivo on 300 metrin syvyyteen porattava reikä, jonka asennetussa putkistossa kiertävä bioetanoli kerää maalämpöenergiaa ympäröivästä maaperästä. Lämpö siirretään koulun lämmitysjärjestelmään lämpöpumpuilla. Maalämmön tuotantoteho 275 kW.
  
  


• Aurinkokeräimiä on 16 kappaletta. Ne ovat 2 metriä korkeita ja 5 metriä leveitä. Niiden tuotantoteho on 150 kW.
  
  


• Lämpökeskus käyttää uusiutuvaa bioöljyä ja tulee käyttöön tilanteissa, kun maalämpö ja aurinkolämpö ei riitä kattamaan koulun energiatarvetta eli yleensä pakkasella. Lämpö siirtyy kouluun vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Lämpökeskuksen maksimiteho on 1500 kW, eli se kattaa reilusti koulun koko energiatarpeen.
  
  

Opetuksessa uudenlaisia energiaratkaisuja ollaan hyödynnetty myös opettajien ja oppilaiden yhteisen suunnittelun tuloksena. Lämmöntuotantoa voi seurata muun muassa kouluun asennetuilta näytöiltä ja internetistä reaaliajassa ja kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden tunneilla erilaisissa tehtävissä, jolloin oppiminen on konkreettista ja lähellä oppijan arkea.

Koulun 7.-luokkalaisten fysiikan ja kemian tunneilla käsitellään lämpöopin yhteydessä koulun lämmitysjärjestelmää ja 9.-luokkalaiset hyödyntävät kerättyä dataa tilastomatematiikassa.

Viime kädessä Kestävä tulevaisuus kasvatus on kokonaisen ajattelutavan muutos, joka ohjaa oppijaa läpi elämän päätöksenteossa ja valinnoissaan vuosiksi eteenpäin, minkä vuoksi toiminnan jatkumo vuosiluokalta seuraavaan on erityisen tärkeää.

Toimintakulttuurin muutos vaatii jatkuvuuden ohella suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä, innostamista ja sitoutumista koko koulun tasolla.

Jalkauttamisessa keskeistä on positiivinen draivi ja ymmärrys siitä, että vaikka tehdään erilaisia tehtäviä ja projekteja tavoitteena on opiskeltavien asiakokonaisuuksien ymmärtäminen ja soveltaminen. Opettajien ja oppilaiden innostamisessa tärkeää on, että tätä ei koeta niin kutsuttuna lisätyönä vaan pikemminkin mahdollisuutena vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

Suositeltavaa olisi, että toiminta / vuosisuunnitelmatasolla vastuuta jaetaan hieman eri tavoin eri vuosina, näin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan eikä työmäärää ole liikaa yksittäisillä opettajilla/johdon jäsenillä.