Jokaisessa muutosprojektissa korostetaan johtajuuden merkitystä muutoksen onnistumiselle. Koulu ei ole tästä poikkeus: maailman muuttuessa myös koulun on uudistuttava, ja se edellyttää johtamista.
Koulujärjestelmät kuitenkin toimivat eri tasoilla hyvin eri tavoin. Kanadalaisen koulukehittäjän Michael Fullanin mukaan muutoksen aikaansaaminen kouluissa edellyttää valtion, alueen ja koulun pyrkimistä samoihin tavoitteisiin. Samantyyppisiä ajatuksia on esittänyt myös Sir Ken Robinson.
KuntaKesu on Suomessa kehitetty malli kuntien opetustoimen johtamiseen. Malli on suunnattu kuntatasolle, joka Suomessa vastaa valtaosassa tapauksista koulutuksen järjestämisestä. Malli on yksi tapa monitahoisen koulutusorganisaation toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen.
Opetushallituksen laatima malli on tarkoitettu kunnissa tapahtuvan strategisen suunnittelutyön tueksi, ja se auttaa yhdistämään kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. KuntaKesu sopii malliksi esimerkiksi niille tahoille, joilla ei ole vielä vahvaa paikallista strategiaa tai vastaavaa asiakirjaa. Se on käytössä noin kolmasosassa Suomen kuntia.
KuntaKesun neljä keskeistä teemaa ovat oppilaiden oppiminen, henkilöstön osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen.
Kaikkia teemoja ja niiden osa-alueita tarkastellaan sekä yksilön että yhteisön kannalta.
Kunnat voivat ottaa mallin käyttöön, jos ne haluavat käyttää uutta tapaa koulutuksen strategisessa suunnittelussa. Malli voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan tai muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma voi toimia myös paikallisen koulutuspoliittisen keskustelun tukena ja käynnistäjänä.
KuntaKesu on laaja kokonaisuus, ja tämän sivun stepeissä pyritään avaamaan, mitä se tarkoittaa opetuksen järjestämisen eri tasoilla: kunnassa, koulussa ja yksilötasolla. Eri koulutusjärjestelmissä kuntataso voi tarkoittaa muitakin koulutusta järjestäviä tahoja, joten mallista voi ottaa oppia vaikka koulutusjärjestelmä poikkeaisi suomalaisesta.
On huomattava, että KuntaKesun tyyppisen strategisen suunnitelman toteuttaminen edellyttää, että valtiolla on pitkäjänteinen suhtautuminen koulutukseen eivätkä opetettavat sisällöt tai koulutuspoliittiset linjaukset vaihtele esimerkiksi vaaleista toiseen.
