Saunalahden koulu

Tätä opettaja voi kartoittaa laajassa yhteistyössä niin huoltajien kuin erityisopettajienkin kanssa ja hyödyntämällä muita lapsen tuntevia asiantuntijoita tai kasvattajia.

Oppimisen rakentaminen oppilaan vahvuuksille on ensiarvoisen tärkeää, joten niin sanotun vahvuuspedagogiikan ydinsisältöjen oppiminen hyödyttää jokaista opettajaa yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisessa.

Vahvuuspedagogiikka pohjautuu posiitiivisen psykologian pedagogiikkaan, jossa kunkin yksilön luonteenvahvuudet, tunteiden tunnistaminen sekä onnistumiset ovat keskiössä.

Luonteenvahvuudet voivat olla esillä esimerkiksi luokan seinällä. Oppilas voi tunnustella onnistumisen kautta luonteenvahvuuksiaan ja kirjata ne opettajan kanssa henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.

Systemaattisen lapsen oppimisen seuraamisen ja tuen tarpeen kartoittamisen työkaluksi Saunalahdessa luotu “Kartoitusjärjestelmä” tukee opettajan suunnittelua. Opettajan suunnitteluun käytetään taustatietona parin kuukauden väliajoin tehtävät kartoitukset, jotka toimittaa erityisopettaja. Kunkin oppilaan oppimista ja taitojen karttumista seurataan säännöllisesti.

Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi työskentely eri pisteillä. Oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle auttaa eriyttämisessä.

Tässä kaikessa opettajaa tukee kollegayhteistyö sekä esimiehen antama tuki ja ohjaus. Luokassa ei laadita 20 erilaista oppimispolkuja, vaan oppilaita on osattava ryhmitellä joustavasti erilaisten valmiuksien ja opeteltavien sisältöjen mukaan. Yleensä noin 25 oppilaan ryhmästä muodostuu 4–5 taitoryhmää hyvään oppilaatuntemukseen pohjautuen.

Näin työtaakkaa voi jakaa useammalle ja opetuksen sekä oppimisympäristön valmisteluun kuluva aika pysyy maltillisena.

Opettajat suunnittelevat yhdessä opetuksen järjestämisen, työtavat ja työnjaon. Suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja heidän kiinnostuksen kohteensa.

Saunalahden koulussa kokoontuvat viikoittain “pedatiimit”, joissa jaetaan sisältöihin liittyvät ideat, työ- ja organisointitavat, oppilaiden joustava ryhmittely ja materiaalien valmisteluvastuut.

Helpointa on ollut aloittaa esimerkiksi taito- ja taideaineiden eriyttävästä työskentelystä sekä erilaisista kokonaisopetuksen tapaa hyödyntävistä projekteista ja oppimiskokonaisuuksista.

Vuosiluokkiin sitomattomalla opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka ei ole sidottu ensisijaisesti oppilaan vuosiluokkaan. Sen sijaan opetus on järjestetty suhteessa oppilaiden tieto-, taito- ja motivaatiotasoihin eri oppiaineissa.

Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen periaatteen mukaisesti oppilaalle pyritään tarjoamaan hänen pedagogisia tarpeitansa parhaiten vastaavaa opetusta ja oppimisympäristöjä.

Alkuopetuksessa oppilaat opiskelevat ryhmissä, joissa on kahta eri ikäluokkaa olevia oppilaita. Alkuopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä aika on lapsilla yksilöllinen ja siksi toisinaan riittävät alkuopetuksen perusvalmiudet saavutetaan kolmessa vuodessa.

Myös vanhempien luokkien oppilaille tehdään vuosittain oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tämänhetkinen osaaminen sekä mahdolliset tuen tarpeet. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet painottaen kognitiivisten taitojen lisäksi myös opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Opettaja suunnittelee sisällön ja menetelmät kaikkia oppijoita palveleviksi eli toiminta ja tehtävät suunnitellaan siten, että ne ottavat huomioon kunkin oppilaan taitotason ja tuen tarpeen. Luokissa onkin yleensä samanaikaisesti meneillään monenlaisia tehtäviä.

Kirjaamiseen on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja alkaen paperista ja kynästä sähköisiin työkaluihin. Saunalahden koulussa on kehitetty esi- ja alkuopetukseen oma mallinsa, johon oppimista on dokumentoitu. Samaa ideaa on jatkokehitelty kahdeksanteen vuosiluokkaan saakka.

Kirjaaminen perustuu lomakkeisiin, jotka sisältävät oppilaiden itsearviointia, tavoitteiden asettelua ja niiden arviointiin luotuja malleja. Saunalahden koulun mallia on jatkokehitetty sähköiseen muotoon Arviointijunan muodossa.

Kun koulun kaikki opettajat osallistuvat henkilökohtaisten oppimispolkujen luomiseen ja hyödyntämiseen yhteistyössä, on vastuu oppimisen etenemisestä, mielekkyydestä ja kannustavasta arvioinnista yhteistä. Lisäksi se osallistaa oppijaa itseään.

Koulun toimintakulttuuriin rakentuu hiljalleen kokonaisvaltainen näkemys lapsen ja nuoren vahvuuksista. Näin oppilaalla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa elämässään oppimaan oppimisen taitoja laajasti hyödyntäen.