Yhdessä osaamme - kehittyvä koulu

Malli koulun jatkuvaan kehittämiseen

Innovaatiossa oppilaat kehittävät yhdessä koko muun kouluyhteisön kanssa omaa kouluaan oppimisen ja kouluviihtyvyyden näkökulmasta pelillisen menetelmän avulla. Kehittämiseen osallistetaan oppilaat, vanhemmat ja opetushenkilökunta.

Finnish | English

bookmark_border

Bookmark

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2017

Established

-

Children

1

Countries

Updated

March 2017

Menetelmä soveltuu käytettäväksi missä tahansa koulussa tai luokassa ympäri maailman. Parasta on, että sen avulla sitoutetaan kaikkia koulussa toimivia, erityisesti oppilaita.

About the innovation

Mistä on kyse?

Koulun kehittäminen niin oppimisen kuin kouluviihtyvyyden näkökulmasta on ajankohtaista ympäri maailmaa. Kehittämiseen ja erilaisten muutosten tekemiseen voidaan tarttua monella tasolla. Usein kuitenkin tarttumisen taso noudattaa ylhäältä alaspäin etenevää mallia ja liian monesti päätöstentekoprosessissa muutosten ja kehittämisen keskiössä olevat oppilaat jäävät ilman vaikuttamismahdollisuuksia.

Koulussa oppiminen koskee ennen kaikkea oppilaita ja kouluviihtyvyydellä on osansa esimerkiksi oppimismotivaatioon vaikuttavana tekijänä. Koulujen kehittämisessä tulisikin huomioida oppilaiden osallisuus jokaisessa kehittämisen vaiheessa – ideoinnissa, kokeilemisessa, toteutuksessa ja reflektoinnissa.

Kehittyvä koulu -innovaatiossa omaa koulua kehitetään oppilaslähtöisesti etenkin oppimisen ja kouluviihtyvyyden näkökulmasta.

Innovaatiossa koulun oppilaiden lisäksi koulun opetushenkilökunta sekä vanhemmat osallistetaan koulun kehittämiseen siihen tehdyn vaiheittain etenevän Kehitetään oppimista yhdessä -pelin avulla.

Pelissä on seitsemän vaihetta:

esivalmistelut
pelin virallinen aloitustilaisuus
Ideointi
ideoiden pudotuspelit oman luokan kesken
ideoiden pudotuspelit opettajien kanssa
ideoiden pudotuspelit vanhempien kanssa ja
ideoiden esitys johtoryhmälle.
Vaiheiden avulla kaikista kerätyistä ideoista karsitaan kolme toteuttamiskelpoisinta ideaa. Peli päättyy voittajaideoiden palkitsemistilaisuuteen.

Konkreettisten kehittämisehdotusten ja niihin tarttumisen lisäksi tavoitteena on saada oppilaat pohtimaan oppimista kehittämisen näkökulmasta sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opettajille innovaatio tarjoaa kattavan mahdollisuuden kehittää opetustaan kaikille tehokkaammaksi sekä päästä lähemmäs oppilaiden ajatuksia oppimisesta ja koulussa viihtymistä.

Malli koulun jatkuvaan kehittämiseen ja kehittämisen menetelmänä toimivan pelin käyttöön luotiin lukuvuoden 2016-2017 aikana. Mallin prototyypin kehitti Laurea-ammattikorkeakoulun projektijohtamisen opiskelijatiimi syksyn 2016 aikana palvelumuotoilun menetelmien avulla yhteistyössä Puolimatkan koulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Syntynyttä konseptia testattiin keväällä 2017. Testausvaiheen organisoi Laurean opiskelijatiimi yhdessä Puolimatkan rehtorin ja vastuuopettajien kanssa.

Innovaation stepeissä avataan pelin valmistelun vaiheet sekä tarjotaan materiaali pelin toteuttamiseen.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Kaikki kehittävät koulua, oppimista ja viihtyvyyttä - yhdessä.

Impact

Innovaatio sitouttaa kaikkia koulussa toimivia. Erityisesti oppilaat pääsevät vaikuttamaan opetuksen ja viihtyvyyden kehittämiseen.

Scalability

Menetelmää voidaan käyttää missä tahansa koulussa tai luokassa ympäri maailman.

Media

Implementation steps

Roolit

Koulun kehittäminen edellyttää koulun eri osapuolten sitoutumista toimintaan.Niin opettajilla, oppilailla, vanhemmilla kuin koulun johtoryhmällä on jokaisella omat roolinsa Kehitetään yhdessä oppimista - pelin toteutuksessa ja näin koulun koko kehittämisprosessissa.Vastuuopettajat

Valitkaa koulusta vähintään yksi vastuuopettaja oman kiinnostuksen ja innostuksen mukaan. Vastuuopettajista koulutetaan valmentajia, joiden tehtävänä on olla perehtyneitä pelin kulkuun ja avustaa oppilaita sen eteenpäin viemisessä. Vastuuopettajien valmentamiseen ja innostamiseen tulee varata reilusti aikaa, jotta tehtävään valitut henkilöt ovat sitoutuneita alkavaan peliin.Vastuuopettajat voidaan sitouttaatehtävään lisäksi esimerkiksi luomalla vastuuopettajasopimus.

Puolimatkan koulussa:

Muutama innokas opettaja ilmoittautui projektiin lähtien mukaan ennakkoluulottomasti. Opettajien valmentajina toimivat koulun rehtori ja pelin kehittänyt Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijatiimi.

Opettajien edustajat

Opettajien edustajia valitaan vähintään yksi opettaja edustamaan luokkatasoa. Heidän tehtävänään on osallistua ideoiden pudotuspeleihin vastuuoppilaiden kanssa myöhemmässä vaiheessa.

Vastuuoppilaat

Oppilaiden valinta voidaan tehdä vapaaehtoispohjalta: Jokaiselta luokalta valitaan opettajajohtoisesti 1-2 vastuuhenkilöä pelin esittelyyn sekä sen jalostamiseen ja taltiointiin. Mikäli vapaaehtoisia oppilaita ei ole, velvoitetaan oppilaskunnan jäseniä ottamaan enemmän vastuuta pelin aikana.

Vastuuoppilaiden tulee olla sen verran avoimia ja rohkeita, että pystyvät esiintymään pienen oppilasryhmän edessä. Eri tehtäviin voidaan valita myös ujompia oppilaita, sillä he voivat pelin edetessä saada lisää itseluottamusta, mikä edelleen palvelee oppimista ja osallistumista muissa yhteyksissä.

Oppilaiden innostamiseen ja valmentamiseen on varattava aikaa. Oppilaat saattavat olla pois oppitunneilta osallistuessaan valmennuksiin.

Puolimatkan koulussa:

Oppilaat haluttiin osallistaa opetuksen monipuolistamiseen ja koulussa viihtymiseen sellaisella mallilla, joka ei vaatisi koululta taloudellisia resursseja. Päätös tehtiin rehtorin johdolla ja oppilaskunta sekä muutama avainopettaja sitoutettiin projektiin heti sen alkaessa.

Oppilaat valittiin vapaaehtoisista sekä oppilaskunnasta. Valmennusta järjestettiin kahtena erillisenä kertana yhteensä neljän oppitunnin ajan. Valmentamiseen kuului paitsi luovaa ideointia ja ryhmäytystä, myös oppilaiden toiminnan suunnittelua.

Vanhemmat ja koulun johtoryhmä

Vanhempien osallisuus koulun kehittämisessä on yhä yleisemmin otettu huomioon. Pelin loppuvaiheessa vanhemmat pääsevät osallistumaan kehittämisideoiden valintaan ja koulun kehittämiskeskusteluun nettipohjaisen mielipidekyselyn kautta, kun taas johtoryhmän jäsenet kuulevat vastuuoppilailta kolme koulun parasta ideaa ja osallistuvat väittelyyn.

Puolimatkan koulussa:

Vanhempia informoitiin asiasta Wilmaviestein sekä koulun nettisivuilla. Vanhemmat vastasivat myös Wilman kautta välitettyyn kyselyyn ja pääsivät vaikuttamaan kehittämiskelpoisimpien ideoiden valintaan. Koti- ja kouluyhdistys osallistui pelin kulkuun ja kyseistä yhdistystä konsultoitiin matkan varrella usein.

Kehitetään oppimista yhdessä -pelin löydät kokonaisuudessaan ohesta:

Pelin alustus

Peli on prosessi ja kaikki matkan aikana opittu on merkityksellinen osa kokonaisuutta. Huomioitavaa on, että vain täsmällisiä ohjeita noudattamalla voidaan edetä kohti konkretiaa, joten johdonmukainen eteneminen on pelissä onnistumisen edellytys.

Ennen pelin aloitustilaisuutta, kehittämisideoiden ideointia luokissa sekä pudotuspelikierroksia toiminta alustetaan seuraavanlaisesti:

Aikataulutus

Opettajien valmentamiseen ja aikataulujen tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Kukin koulu voi muokata peliä oman aikataulunsa mukaan, eli käytettävissä olevien aika- ja oppilasresurssien mukaan.

Esimerkki aikataulusta:

Esivalmistelut 3 viikkoa

Pelin virallinen aloitus 1 viikkoa

Ideointi 2 viikkoa

Ideoiden pudotuspelit oman luokan kesken 1 viikkoa

Ideoiden pudotuspelit opettajien kanssa 3 viikkoa

Ideoiden pudotuspelit vanhempien kanssa 3 viikkoa

Esitys johtoryhmälle 2 viikkoa

Muu valmistelu:

Vastuuopettajat kokoavat vastuuoppilaista tiimit. Nuorempien oppilaiden tiimeihin tulee tueksi vanhempia oppilaita. Tiimien koko voi olla 3-6 oppilasta.

Jokaiselle luokalle annetaan ideavihko. Vastuuopettaja ohjeistaa vastuuoppilaita ideavihon säilytyksestä, käytöstä ja merkityksestä. Vihkoja tulisi säilyttää koulun tiloissa, jolloin ne ovat aina tarpeen tullen käytettävissä. Vihkoon kirjataan luokan oma idea ja perusteluita idean toimivuudelle koulun kehittämisessä.

Laaditaan vastuuopettajan ja vastuuoppilaiden kesken yhteinen motivointipuhe, jonka tarkoituksena on olla vastuuoppilaiden innostava ohjeistus luokkansa muille oppilaille siitä, mikä on pelin tarkoitus sekä käytännönjärjestelyt.

Suunnitellaan idealaatikoiden askartelu ja koulurakennukseen sijoitus. Idealaatikoihin laitetaan kussakin luokassa koulun kehittämisen ideat lapuilla. Jokaiseen idealaatikkoon tulee kunkin luokan oma tunnus, jotta ne erottuvat toisistaan.

Rakennetaan tai askarrellaan pelilauta, joka tulee koulun yleiseen tilaan. Tärkeää on, että pelilaudasta voi seurata pelin aikana sen eri vaiheita. Tavoite on, että pelin kulkua voivat seurata kaikki koulussa liikkuvat. Mainio tila tähän on esimerkiksi ruokalassa sijaitseva tyhjä seinä, valvottu aula, käytävätila tai muu vastaava paikka. Pelilaudan etappeina voi käyttää esimerkiksi pelin etenemisen vaiheita:

Esivalmistelut

Pelin virallinen aloitustilaisuus

Ideointi

Pudotuspelit oman luokan kesken

Pudotuspelit opettajien kanssa

Pudotuspelit vanhempien kanssa ja

Esitys johtoryhmälle

Pelin aloitustilaisuus

Koko koulun yhteisessä tilaisuudessa rehtori pitää aloituspuheen ja julistaa pelin alkaneeksi.

Puheessa suositellaan mainittavan milloin ja miten voittajaideat julkistetaan ja palkitaan motivoidakseen oppilaita osallistumaan.

Pelilauta, josta oppilaat voivat pelin aikana seurata pelin eri vaiheita ja aikatauluja, esitellään oppilaille. Hyvä on myös mainita,mihin koulun tiloihin pelilauta sijoitetaan pelin ajaksi, jotta oppilaat tietävät, mistä sen löytää tarvittaessa.Lopuksi esitellään vastuuopettajat. Heidän puoleensa voi kääntyä peliin liittyvissä kysymyksissä.

Ideointia luokissa

Tunnin kesto on noin 45 minuuttia.

Vastuuoppilaat vievät oman luokan idealaatikon luokkaansa. Tämän jälkeen vastuuoppilaiden tehtävänä on esittää luokalle motivointipuhe, joka luotiin ohjeistukseksi vastuuopettajan kanssa. Motivointipuheen jälkeen muun luokan tulisi ymmärtää mitä ja miksi ideointilappuihin on tarkoitus kirjoittaa.

Idealaatikko voi olla luokassa esimerkiksi noin viikon verran, jotta jokainen ehtii miettiä ideansa. Jokaisella luokan oppilaalla on käytössään yksi idealappu, joka laitetaan laatikkoon.

Lappujen lajittelu

Kustakin luokasta valitaan viisi oppilasta, joiden tehtävänä on viikon päätteeksi lajitella samankaltaiset ideat omiin pinoihinsa sekä karsia joukosta viisi toteutuskelpoisinta ideaa jatkoon. Apua saa tarvittaessa vastuuopettajalta.

Tämän jälkeen alkaa pudotuspelit oppilaiden, opettajien ja vanhempien kesken.

Puolimatkan koulussa:

Vastuuoppilaiden pitämä motivointipuhe:

“Olipa kerran koulu, joka oli ihan tavallinen suomalainen koulu. Osa oppilaista oppi hienosti, osa viihtyi hyvin ja toiset taas eivät viihtyneet niin hyvin. Monen mielestä oli parantamisen varaa, vaikka koulussa arki rullasikin ihan ok.

Aina on mahdollisuus olla parempi koulu, mutta miten? Koulu päätti kysyä asiaa heiltä, jotka kouluopiskelusta eniten tiesivät - eli itse oppilailta. Ideoiden tuli liittyä oppimiseen ja koulussa viihtymiseen. Miten oppiminen olisi helpointa, mukavaa ja tehokasta? Tärkeää oli muistaa, että ideat olisivat toteutettavissa ja hyvällä hengellä rakennettuja. Lottovoittoakaan ei ole tullut koululle, eikä kukaan ole koulussa lotonnutkaan, joten tarkoituksena ja perimmäisenä ohjenuorana oli kaksi asiaa:

a) Kukaan ei etsi syyllisiä tilanteeseen, mikäli jokin asia ei ollut itselle mieleen tai b) Ideoiden toteutus ei voi tai saa maksaa.

Oppilaat kertoivat ja jakoivat ideoitaan, joita sitten oma koulu kokosi yhteen. Ideoista monet otettiin yhteisesti käyttöön. Nopeasti huomattiin, että koulun ilmapiiri parani ja koulussa oppi paremmin. Mitä sinun mielestäsi tuollaiset ideat olisivat voineet olla? Millaisia ideoita sinulle tuli mieleen meidän koulustamme?

Koulumme johtoryhmä pyytää nyt teitä kertomaan, miten oppitunteja ja oppimista voisi kehittää paremmiksi. Mietithän ideaasi ja sen toteutumista tosissasi – nyt on ihan oikeasti vaikuttamisen mahdollisuus.

Kirjoita ideasi ja luokkasi tähän lapulle ja laita lappusi idealaatikkoon tai luokan ideakuoreen. Voit jatkaa ideointia myös lapun kääntöpuolelle. Lappuun ei tarvitse laittaa omaa nimeä. Viikon kuluttua luokan oma HundrED-edustaja (esitelkää edustaja) ja oma luokanvalvojanne karsii ideoista osan.

Jäljellejääneistä ideoista luokka keskustelee vakavasti ja äänestää sen idean, joka menee koulussa loppukiriin - eli pääsee taistoon siitä, mitkä kolme parasta ideaa viedään koulun johtoryhmälle.”

Vaihe 1: Ideoiden pudotuspeli oman luokan kesken

Tunnin kesto on noin 45 minuuttia.

Oman luokan kesken karsitaan jäljellä olevista viidestä ideasta koko koulun yhteiseen jatkoon menevä idea. Tämä tehdään niin sanotulla Näkökulmavuorottelu-tehtävällä, jota vetää vastuuoppilas. Opettaja kirjoittaa taululle oppilaiden keskusteluista nousseet perustelut.

Näkökulmavuorottelu-tehtävä

Luokan oppilaat istuvat ympyrässä. Jokaista ideaa mietitään 2-3 minuutin ajan, jonka aikana on vapaa sana, eli oppilaat sanovat mitä ideasta tulee mieleen. Kierroksia voi miettiä ensin ideoiden vahvuuksien näkökulmasta ja sen jälkeen heikkouksien. Opettaja kirjaa taululle mietteet ja perustelut.

Keskustelun päätteeksi oppilaat antavat jokaiselle idealle arvosanan asteikolla 1-5. Parhaimman arvosanan saanut idea valitaan luokan ideaksi ja menee jatkoon koulun yhteiseen karsintakierrokseen.

Vastuuoppilas kirjaa voittajaidean ja sen perustelut ideavihkoon. Luokanopettaja auttaa tarvittaessa.

Vaihe 2: Ideoiden pudotuspeli koulun opettajien kesken

Kaikki ideat laitetaan esille opettajanhuoneeseen opettajien luettavaksi. Jos kyseessä on yhtenäiskoulu, tulee alakoulun ja yläkoulun ideat esitellä erillään toisistaan.

Opettajat äänestävät tukkimiehen kirjanpidolla mielestään parhaan idean. Jokainen opettaja saa äänestää vain kerran. Opettajien äänestystulokset vaikuttavat seuraavilla kierroksilla. Äänestyksen tulokset toimitetaan opettajien edustajille.

Vaihe 3: Pudotuspeli oppilaat ja opettajat

Tunnin kesto on 45 minuuttia.

Seuraavaan vaiheeseen eivät osallistu kaikki opettajat, vaan aiemmin valitut opettajien edustajat sekä vastuuoppilaat. Opettajien edustajilla on mukanaan opettajanhuoneen karsintakierroksen tulokset, jotka otetaan huomioon parhaimpia ideoita valitessa.

Ideoita on jokaiselta luokalta yksi. Jokainen idea tulisi kirjoittaa kahteen kertaan uudelle lapulle, jotta opettajien edustajilla on eri värinen lappu kuin vastuuoppilailla tällä kierroksella. Eriväriset laput pudotuspelissä selkeyttää äänestyksen tulosta.

Liikennevalomenetelmä:

Tämän jälkeen on karsintakierros käyttäen liikennevalomenetelmää. Menetelmässä ideoita arvioidaan liikennevalojen värien mukaan. Taululle kirjataan liikennevaloryhmät. Vihreän alle menevät kuuluvat jatkoon ja punaisen alle menevät eivät.

Ennen äänestystä vastuuoppilaat esittelevät ideat tiimeittäin ideavihkoa käyttäen. Esittelyn jälkeen vastuuoppilaat keskustelevat kaikki keskenään ideasta ja päättävät yhdessä kumpaan väriin sijoittavat kunkin idean.

Opettajat keskustelevat lyhyesti ja tekevät saman. Huomioitavaa on, että opettajien päätöstä sitoo kaikkien muiden opettajien aikaisempi äänestystulos opettajainhuoneessa eli eniten ääniä saanut on laitettava vihreän liikennevalon alle.

Kaikki vihreän liikennevalon alle kerätyt ideat siirtyvät vaaliäänestykseen.

Vaihe 4: Vaaliäänestys

Kaikki vihreän liikennevalon alle päätyneet ideat numeroidaan. Vastuuoppilaat ja opettajien edustajat tai vastavuoroisesti kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta kirjoittavat lapulle sen numeron, mitä ideaa haluavat äänestää.

Äänestyksen kahdeksan eniten ääniä saanutta ideaa menee jatkoon. Yhtenäiskoulussa alakoulusta valitaan neljä ja yläkoulusta toiset neljä.

Lopuksi vastuuoppilaat kirjaavat kyseisiin ideavihkoihin oppilaiden ja opettajien välisten keskusteluiden perustelut ja mietteet.

Vaihe 5: Ideoiden pudotuspeli vanhempien kanssa

Kaikilla vanhemmilla tulee halutessaan olla mahdollisuus osallistua ideoiden äänestämiseen.

Äänestämismahdollisuus voidaan järjestetää esimerkiksi interaktiivisella verkkoalustalla, kuten Google Formsissa tai Typeformsissa.Suomessa ideat voidaan listata esimerkiksi Wilmaan, jonka kautta vanhemmat äänestävät mielestään parasta ideaa. Eniten ääniä saanut idea viedään koulun johtoryhmälle yhtenä koulun kehittämisideana.

Tämän ohella vanhempia myös kutsutaan koululle. Valitut vanhemmat voivat olla kyselyssä vapaaehtoiseksi ilmoittautuneita tai vastuuopettajan valitsemia.

Vastuuopettajat valitsevat kahdeksan vastuuoppilasta, joista jokainen esittelee kukin yhden jatkoon päässeen idean vanhemmille Minuuttikierros-tehtävän avulla.

Minuuttikierros-tehtävä

Ensimmäisenä tehtävässä oppilaat pitävät puheenvuorokierroksen, jonka aikana he ilmaisevat ajatuksensa ideasta ja sen toimivuudesta. Jokaisen puheenvuoro kestää minuutin verran ja puhujaa ei saa keskeyttää puheenvuoron aikana. Vastuuopettaja voi ottaa aikaa kellosta. Minuutista on pidettävä kiinni, jotta puhuja oppii tiivistämään asiansa. Puheenvuoro vaihtuu, kun minuutti tulee täyteen. Tämän jälkeen kukin vanhempi valitsee mielestään parhaan idean. Valitut ideat perustellaan saman minuuttikierros-tehtävän avulla, jolloin jokainen vanhempi saa minuutin ajan perustella valintaansa. Vastuuoppilas tai opettaja kirjaa taululle perustelut kaikkien nähtäväksi. Vastuuoppilas kirjaa myös ideavihkoon vanhempien perustelut.

Paikalla olevat vanhemmat valitsevat yhdessä näistä kahdeksasta esitellystä ideasta kaksi, jotka menevät johtoryhmälle vietäväksi. Kolmas johtoryhmälle menevä idea on aiemmin vanhempien verkon kautta äänestämä.

Lopuksi: Ideoiden esitys johtoryhmälle

Vastuuopettaja valitsee kolme vastuuoppilasta esittämään valitut kolme ideaa koulun johtoryhmälle Ideaväittely-tehtävän avulla.Ideaväittely

Vastuuoppilaat esittävät ennalta harjoitellun keskustelun ideoiden hyvistä puolista johtoryhmän jäsenille. Johtoryhmä reflektoi keskustelun herättämiä ajatuksia vastuuoppilaille ja lopuksi käydään yhdessä lyhyt yhteenveto ideoista.

Johtoryhmä päättää, kuinka voittaneita ja valittuja ideoita hyödynnetään tulevaisuudessa.

Puolimatkassa johtoryhmä päätti jakaa voittajaluokille sadan euron (100e) stipendit, niin että luokka saa käyttöönsä sata euroa yhteistä rahaa. Luokka voi käyttää rahan esim. Ostamalla luokkaan jotakin tarpeita, pitämällä kekkerit ja hankkia luokalle naposteltavaa tai luokka voi kartuttaa oma luokkaretkirahastoaan ko. summalla.

Julkistaminen ja palkitseminen

Voittajaideat voidaan julkistaa esimerkiksi koulun keskusradion kautta tai yhteisessä tilaisuudessa esimerkiksi joulu- tai kevätjuhlan yhteydessä.

Tässä tilaisuudessa voidaan jakaa esimerkiksi diplomit hienosta ideasta ja/tai mainittu stipendi.

Oppilaat voivat ideoida myös itse, miten voittajat julkistetaan ja millaiset kunniakirjat tai stipendit heille ojennetaan. Pelistä tiedottaminen ja voittajien palkitseminen ovat täysin koulun harkinnassa olevia asioita - olemassa olevien resurssien puitteissa.

Puolimatkassa voittajat julkistettiin luokittain ennen kevätjuhlaa. Erillistä julkistamistilaisuutta tai juhlallisuuksia ei järjestetty johtuen kiireisestä aikataulusta projektin ja koulun muiden päällekkäisten tapahtumien johdosta.