Yksilöllinen oppiminen on opetusideologia, joka on suomalainen versio kansainvälisesti tunnetusta käsitteestä käänteinen oppiminen (flipped learning). Se on teoreettinen viitekehys siitä, miten jokainen oppija voidaan käytännön tasolla kohdata yksilönä, vaikka oppilasryhmät kouluissa usein ovat isoja ja heterogeenisia.
Mallissa otetaan huomioon oppimisen keskeisimmät edellytykset, eli oppilaan oma motivaatio sekä siihen linkittyvät autonomian, kyvykkyyden ja oppimisen merkityksellisyyden tunteet.
Yksilöllisen oppimisen mallissa hyödynnetään käytännön työkaluja, joiden avulla oppilaat saavat enemmän omistajuutta omasta oppimisestaan. Tällä tähdätään sekä korkeampaan motivaatioon ja sitoutuneisuuteen oppimista kohtaan sekä siihen, että oppilas itse tietää entistä paremmin mitä osaa ja mitä ei vielä osaa, vaikka aineenopetuksessa opettajat vaihtuisivatkin tiuhaan. Keskeisimpänä työkaluna toimii oppimispolku ja siihen kytketty itsearviointi.
Yksilöllisen oppimisen ideologiaa on käytännössä helpoin toteuttaa, kun yksi luokanopettaja toimii koko lukuvuoden saman oppilasryhmän kanssa. Varsinkin aineenopetuksen puolella ja isoissa kouluissa oppilasryhmät vaihtelevat suuresti opettajilta toisille, jolloin pitkäjänteiseen ja syvästi tavoitteelliseen oppimiseen tähtäävät toimintamallit vaativat tiivistä opettajien välistä yhteistyötä.
Suurimmat haasteet opetuksen yksilöllistämiseen tulevat koulujen nykyisestä toimintakulttuurista ja siitä, miten ne opetus organisoitu. Lukujärjestyksen mukaisessa opiskelussa opiskellaan yhtä oppiainetta kerrallaan aina lyhyen ajan pari kolme kertaa viikossa.
Oppimisessa olennaisinta ovat tavoitteet ja palaute. Oppimispolku on konkreettinen, visualisoitu ja helposti ymmärrettävä tavoitelistaus, jonka tarkoituksena on johdatella oppilasta nykyisestä osaamistasosta kohti parempaa osaamistasoa. Oppimispolkuun liitetty itse- ja vertaisarviointi auttaa oppilasta hahmottamaan paremmin omaa osaamistaan sekä lisää autonomian ja oppimisen omistajuuden tunnetta.
Pekka Peura alkoi kehittää opetusmenetelmän käytännön sovelluksia ja sen teoreettista mallia 2009 antaessaan lukio-opiskelijoille kokeilumielessä 7 viikon opiskelu-urakan yhdellä kertaa lyhyempien oppimistavoitteiden sijaan. Tämä osoittautui käytännössä hyväksi tavaksi sekä nopeiden oppijoiden että hitaampien oppijoiden kohdalla.
Opetusideologian teoreettisesta viitekehyksestä sekä käytännön toimintamalleista on kirjoitettu myös kirja Flipped Learning.
