Kokonaisvaltainen yhteisopettajuus

Nämä on luonteva rakentaa aiemman arvokeskustelun pohjalta molempien opettajien vahvuudet ja osaamisalueet huomioiden.

Sopikaa arvot ja pelisäännöt toiminnan pohjustamiseksi ja dokumentoikaa ne esimerkiksi yhteiselle verkkoalustalle, jotta niihin voidaan palata tarpeen vaatiessa ja toiminnan kehittyessä.

Arvot ohjaavat asioiden priorisointia ja toimivat perusteluina kaikelle tekemiselle. Jos vaikkapa oppilaiden ryhmäyttämistä pidetään erityisen tärkeänä, valitaan luonnollisesti ryhmäytymistä tukevat pedagogiset mallit.

Pelisääntöjä voivat olla esimerkiksi

• kuinka toimia eri tilanteissa




• kuinka ette toimi




• millaisen ajan puitteissa suunnittelette työtänne




• miten asioita suunnitellaan




• millaista yhteistyötä teette johdon, opettajien ja vanhempien kanssa




• kuinka toimitte oppilaiden kanssa yhdessä ja henkilötasolla

Roolien ja vastuualueiden määrittäminen kohdistuu tarkemmin opetuksen järjestämiseen. Opetatteko tunnin tasavertaisina vai toimiiko toinen toisinaan opettajajohtoisesti ja toinen opetuksen eriyttämisen apuna ja tarkkailijana? Luodaanko tuntisuunnitelmat alusta yhdessä vai jaetaanko vastuualueisiin?

Toimikaa kuten kussakin oppiaineessa on luontevinta hyödyntämällä vahvuuksianne ja osaamistanne. Haastakaa myös itsenne kehittymään osa-alueissa, jotka ovat itsellenne enemmän vieraita, sillä teillä on kolleganne tuki. Uuden kokeileminen on työparin avulla helpompaa.

Muistakaa jättää kiireenkin keskellä keskustelulle aikaa. Jatkuva kommunikointi jättää vähemmän arvailun varaan ja ennaltaehkäisee väärinkäsityksiä. Mikäli viikoittain järjestetty viikkopalaveri toimii luontevasti, ottakaa se käyttöön. Muussa tapauksessa riittää, että työn ohessa ylläpidätte keskustelua ja reflektoitte.

Verkkotyökalu on usein tarpeen kommunikoinnin helpottamiseksi. Työkaluun voi koota tuntisuunnitelmat, arviointipohjat, aikataulut, ryhmäjaot ynnä muut ja siihen pääsee kätevästi käsiksi kotoa kuin töissäkin. Esimerkiksi Office 365 tai G Suite ovat sujuvan yhteistyön mahdollistavia verkkotyökaluja.

Entä millä tavoin eriytetään opetusta? Mitä tehdään monialaisesti?

Laatikaa tavoitteet lukukaudelle ja lukuvuodelle, jotta voitte pysähtyä tarkastelemaan toimintaanne ja kehittämään sitä suunnitelmallisesti eteenpäin.

Kokonaisvaltaisessa yhteisopettajuudessa vanhemmille tulee selkeyttää, mitä tarkoittaa, kun luokat toimivat yhdessä ja opettajat toteuttavat opetuksen ja arvioinnin kaksin. Vuoden alkuun voitte pitää esimerkiksi vanhempainillan, jossa avaatte toimintaanne ja tavoitteitanne sekä osallistutatte vanhempia heitä koskevissa asioissa.

Sopikaa pelisäännöt ja vastuut yhteydenpitoon liittyen: miten kommunikoitte, kuka kenenkin kanssa ja miten jatkossa. Monesti yhteydenpito vanhempiin tapahtuu yleensä luontevasti kummankin opettajan osalta tasavertaisesti, sillä toisinaan vanhemmat itse ovat yhteydessä molempiin opettajiin tai vain yhteen ja saattavat vaihtaa yhteyshenkilöään kesken lukuvuoden.

Esimerkiksi ei ole tarkoitus, että jos toinen opettajista kieltää oppilaalta jonkun asian, oppilas kysyisi samaa asiaa heti perään toiselta opettajalta. Kuitenkin mikäli oppilas kokee toisen opettajan kanssa toimimisen itsensä kannalta paremmaksi, oppilas voi puhua asioistaan juuri tämän opettajan kanssa.

Oppilaiden kanssa käydään rakentava aloituskeskustelu siitä, millainen luokka on työyhteisönä, millaisia tavoitteita vuodelle on, millaiset arvot luokassa on ja mitä iloa on kahden opettajan välisestä yhteistyöstä. Yhteiset säännöt tukevat oppilaiden ryhmänä toimimista, opetuksen suunnitteluun osallistamista ja hyvän ilmapiirin ylläpitämistä.

Lopuksi kootut pelisäännöt tulostetaan allekirjoitettavaksi. Kukin oppilas ja opettaja allekirjoittaa sopimuksen ja sopimus näytetään kotona, jotta se tulee vanhempien tietoon.

Kotiryhmä on opetusjärjestely, joka tukee esimerkiksi projektityöskentelyä, sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen kehittymistä sekä hyvän ilmapiirin rakentamista.

Oppilailla on 1-2 kuukautta kerrallaan sama kotiryhmä, joka arvotaan. Noin neljä oppilasta jokaiseen ryhmään on usein hyvin toimiva ratkaisu. Uuden ryhmän muodostettua tehdään ryhmäytymisharjoituksia, jotta ryhmä oppii toimimaan yhdessä ja luottamaan toisiinsa.

Keskinäinen luottamus vahvistuu ryhmän yhteistyössä. Ryhmissä opitaan tekemään itsearviointia, vertaisarviointia ja ryhmäarviointia. Oppilaat joutuvat arvioimaan omia että ryhmänsä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tapoja käyttää niitä voimavarana oppimisessa.

Suurempi ryhmä vaatii uudenlaisia oppimisympäristöjä. Perinteisen luokkatyöskentelyn sijaan voidaan aloittaa kotiluokassa ja jatkaa alustuksen jälkeen koulun muissa tiloissa.

Kun oppimisympäristöinä käytetään koulun muita tiloja, yhteisten pelisääntöjen pitää olla selkeät ja oppilaiden kanssa yhteisymmärrys siitä, miten ohjaudutaan oppimiseen. Esimerkiksi opettajan valvonnan alta voi päästää pois vain oppilaita, jotka ovat itseohjautuvia oppimisessaan.

Harkitut pedagogiset valinnat mahdollistavat joustavan oppimisen yhteisopettajuudessa. Esimerkiksi matematiikassa yksilöllinen eteneminen on erinomainen tapa kehittää matematiikan opetusta kohti matemaattista ymmärrystä oppimista eriyttämällä.

Oppilaat, jotka eniten apua kaipaavat, saavat opettajilta tarvitsemansa tuen samalla kun taiturit pääsevät haastamaan itsensä. Joustava malli poistaa matematiikkaan monesti liittyvät paineet ja turhautumisen.

Voidakseen kehittää itseohjautuvuutta ja omistajuutta oppimisestaan, oppilaan tulee tietää mitä tavoitellaan ja miten määritellään hyvä osaaminen. Arviointiasteikkoa voidaan yhdessä mallintaa käymällä läpi arvioinnin ääripäät esimerkiksi millainen on aloitteleva tai hyvin edistynyt oppija.

Oppilaat käyttävät Minä-vihkoa itsearvioinnin työkaluna. Vihkoon kirjataan omat vahvuudet, eteneminen sekä vanhempien kommentit.

Kotiryhmissä tehdään itsearviointi, vertaisarviointi ja ryhmäarviointi prosessin alussa, keskellä ja lopussa. Arviota verrataan toiminnan tavoitteisiin. Oppilaille muodostuu konkreettinen käsitys omasta osaamisesta ja kehityksestä sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä.

Opettajien vastuulla on yhdessä tarkkailla ja tehdä havaintoja oppilaiden oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä läpi vuoden. Arvioinnissa yhteisopettajuuden etuna on se, että kukin opettaja saattaa huomata tai havainnoida oppilaissa eri asioita eri aikoina. Muistakaa kirjata ja jakaa havaintonne.

Oman työn kehittämisen kannalta jatkuva reflektointi, työn arviointi ja keskeneräisyyden sietäminen on tärkeää.

Vaikka kommunikointia tapahtuu päivittäin läpi yhteistyön, kannattaa varata tavoitteiden tarkasteluun enemmän aikaa, jotta tiedetään tarkkaan, missä mennään ja kuinka kumpikin voisi kehittyä työssään. Lukuvuoden aikana kannattaa pysähtyä uudelleenarvioimaan yhteisopettajuuden työtä ja tavoitteita esimerkiksi kokoontumalla kerran syksyllä ja kerran keväällä yhteiseen kehityskeskusteluun.