Lapsilähtöinen hyvinvointimalli

Käykää koulun aikuisten kesken keskustelu mitä hyvinvointi tarkoittaa ja kerätkää oppilaiden näkemyksiä samasta asiasta.

• Millaisista elementeistä oppilaiden hyvä koulupäivä rakentuu?




• Mitä hyvinvointi koulupäivässä tarkoittaa?

• Mitkä ovat meidän koulumme vahvuudet?




• Mitä voisimme kehittää?

Näistä voidaan luoda koulun hyvinvoinnin edistämisen runko.

Työryhmän tehtävänä on ylläpitää ja edesauttaa hyvinvointia lisääviä tekijöitä pitkin prosessia, ennaltaehkäistä ei-toivottua käyttäytymistä sekä kerätä säännöllisesti tietoa kuinka koulussa voidaan.

Työryhmän jäsenet voi koota esimerkiksi opettajista, rehtorista, kuraattorista, terveydenhoitajasta, koulupsykologista ja johtokunnan jäsenistä.

Pohtikaa, miten huoltajat voi ottaa mukaan ja suunnitelkaa kuinka he voivat antaa oman tärkeän panoksensa koulun hyvinvointiin esimerkiksi hyvinvointityöryhmän jäsenenä ja tiedonkeruussa.

Yhteiset toimintatavat ovat yksi hyvinvointia lisäävä tekijä, ja ne on hyvä sopia myös ei-toivottuun käytökseen puuttumiselle. Oppilaiden täytyy tietää millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan ja toisaalta kuinka puututaan, mikäli käyttäytyminen on ei-toivottua. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten on oltava tietoisia toimintatavoista ja sitoutuneita niihin.

Esimerkki: Arvot ja vuorovaikutussopimus

Lappeen koulussa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on sovittu:

1. Välittäminen




2. Toisten arvostaminen




3. Oikeudenmukaisuus

Arvojen pohjalta Lappeessa on luotu vuorovaikutussopimus, jossa yhdistyvät henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden tärkeiksi kokemat asiat.

Sopimus on kuvattu puun muodossa ja sen asioiden on ajateltu pätevän kaikissa ihmissuhteissa: aikuisten välillä, aikuisten ja lasten välillä ja kodin ja koulun välillä.

Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi seuraaviin:

• Millä keinoin sellaisia oppilaita tuetaan, joille yleisen tuen tukimuodot käyttäytymisen ohjaamisessa ja hyvinvoinnin rakentumisessa eivät riitä?


• Mitä tehostetun ja erityisen tuen tukimuotoja koulussa on?

Lapset voivat kulkea oppimispolullaan joustavasti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tasoilla. Oppilaan tuen tarvetta ja riittävyyttä tarkkaillaan jatkuvasti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa.

1) Yleisen tuen taso

Yleisen tuen tarve ja menetelmät täytyy pohtia koulukohtaisesti tarpeiden ja resurssien mukaan. Mitä vahvempi yleinen tuki on, sitä vähemmän tarvitaan tehostettua ja erityistä tukea.

Yleinen tuki koskee kaikkia koulun lapsia. Yleinen tuki rakentuu lapsen hyvinvointia lisäävistä tekijöistä, kuten

• vuorovaikutustaitojen opettamisesta,


• positiivisesta palkkiojärjestelmästä,


• yksilöllisestä etenemisestä,


• struktuurista ja ennakoinnista,


• toiminnallisesta pedagogiikasta,


• osallisuuden kokemuksesta sekä


• siitä, aikuisilla on yhteisesti sovitut toimintatavat puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen

Yleisen tuen oppimisen tukimuotoja ovat myös tukiopetus, eriyttäminen ja osa-aikainen erityisopetus.

2) Tehostetun tuen taso

Oppilaalla on oikeus saada tehostettua tukea jos häntä ei voida riittävästi tukea yleisen tuen tasolla. Käyttäytymisen ohjaamisen tehostettua tukea Lappeella ovat erilaiset kuraattorin, laaja-alaisten erityisopettajien, erityisluokanopettajien, luokanopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien vetämät tunne- ja vuorovaikutustaitojen pienryhmät.

Tehostetun tuen antaminen on säännöllistä ja siinä painottuvat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja opetuksen järjestäminen joustavissa ryhmissä.

3) Erityisen tuen taso

Lappeella erityistä tukea annetaan inklusiivisin opetusjärjestelyin sekä luokkamuotoisesti Myötätuuli-pienryhmässä.

Myötätuuli on koulun sisällä toimiva kasvatuksellinen tukimuoto (pienryhmä), jonka tavoitteena on turvata oppilaille oppimisympäristö joka tukee heidän emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivista kehitystään.

Myötätuulessa ryhmän työskentelytavat suunnitellaan edistämään oppilaiden sosiaalista kasvua, yhteistyötaitoja, positiivista vuorovaikutusta sekä akateemisia taitoja. Oppilaat huomioidaan yksilöllisesti. Ajatuksena on pitää yllä koulunkäynnin rutiinia yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Myötätuulen toimintamalli on hyvin joustava ja siinä huomioidaan lapsen omat voimavarat.

• Millä keinoin sellaisia oppilaita tuetaan, joille yleisen tuen tukimuodot käyttäytymisen ohjaamisessa ja hyvinvoinnin rakentumisessa eivät riitä?




• Mitä tehostetun ja erityisen tuen tukimuotoja koulussa on?

Lapset voivat kulkea oppimispolullaan joustavasti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tasoilla. Oppilaan tuen tarvetta ja riittävyyttä tarkkaillaan jatkuvasti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa.

Yleisen tuen tarve ja menetelmät täytyy pohtia koulukohtaisesti tarpeiden ja resurssien mukaan. Mitä vahvempi yleinen tuki on, sitä vähemmän tarvitaan tehostettua ja erityistä tukea.

Yleinen tuki koskee kaikkia koulun lapsia. Yleinen tuki rakentuu lapsen hyvinvointia lisäävistä tekijöistä, kuten

• vuorovaikutustaitojen opettamisesta,




• positiivisesta palkkiojärjestelmästä,




• yksilöllisestä etenemisestä,




• struktuurista ja ennakoinnista,




• toiminnallisesta pedagogiikasta,




• osallisuuden kokemuksesta sekä




• siitä, aikuisilla on yhteisesti sovitut toimintatavat puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen

Yleisen tuen oppimisen tukimuotoja ovat myös tukiopetus, eriyttäminen ja osa-aikainen erityisopetus.

Oppilaalla on oikeus saada tehostettua tukea jos häntä ei voida riittävästi tukea yleisen tuen tasolla. Käyttäytymisen ohjaamisen tehostettua tukea Lappeella ovat erilaiset kuraattorin, laaja-alaisten erityisopettajien, erityisluokanopettajien, luokanopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien vetämät tunne- ja vuorovaikutustaitojen pienryhmät.

Tehostetun tuen antaminen on säännöllistä ja siinä painottuvat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja opetuksen järjestäminen joustavissa ryhmissä.

Lappeella erityistä tukea annetaan inklusiivisin opetusjärjestelyin sekä luokkamuotoisesti Myötätuuli-pienryhmässä.

Myötätuuli on koulun sisällä toimiva kasvatuksellinen tukimuoto (pienryhmä), jonka tavoitteena on turvata oppilaille oppimisympäristö joka tukee heidän emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivista kehitystään.

Myötätuulessa ryhmän työskentelytavat suunnitellaan edistämään oppilaiden sosiaalista kasvua, yhteistyötaitoja, positiivista vuorovaikutusta sekä akateemisia taitoja. Oppilaat huomioidaan yksilöllisesti. Ajatuksena on pitää yllä koulunkäynnin rutiinia yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Myötätuulen toimintamalli on hyvin joustava ja siinä huomioidaan lapsen omat voimavarat.

Ei kannata lähteä oletuksesta, että lapsi osaa käyttäytyä halutulla tavalla, vaan opettaa tavat heille. Vuorovaikutustaidot voi halutessaan nostaa samaan asemaan oppiaineiden kanssa.

Harjoiteltavia vuorovaikutustaitoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, keskusteleminen, kysyminen, kiittäminen, toisten auttaminen, mukaan ottaminen ja ystävällinen puhe.

Oppilaille annettavat toimintaohjeet voivat olla esimerkiksi kiitän, kehun, kannustan, autan, otan mukaan, olen ystävällinen, olen reilu, toimin kuten on sovittu ja siivoan jälkeni.

Lisäksi harjoitellaan tunteisiin liittyviä sosiaalisia taitoja, kuten omien tunteiden tunnistamista, tunteiden ilmaisemista, toisten tunteiden ymmärtämistä sekä oman ja toisen suuttumuksen sietämistä.

Myös haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoisia taitoja harjoitellaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi itsehillintää, neuvottelemista, kiusaamiseen reagointia, riidasta erossa pysymistä ja hankaluuksien välttämistä.

Esimerkki: Kuinka taitoja voi harjoitella?

Jos välitunnilla sattuu jokin kahakka, seuraavalla tunnilla tilannetta voidaan käydä läpi koko luokan kanssa case-esimerkin omaisesti. Käytettävä esimerkki kannattaa häivyttää ja etäännyttää aidosta tilanteesta.

Oppilaat voivat esittää draaman keinoin pienissä ryhmissä, kuinka tilanteessa olisi pitänyt toimia ja mitä tunteita ja tuntemuksia se herätti. Näin toiminta ja tunteet sanoitetaan ja esitetään.

Esimerkki voi olla vaikka seuraavanlainen:

Välitunnilla Saku, Toni ja Johanna pelaavat jalkapalloa. Joukkueiden jaot tuntuvat epäreiluilta. Toinen joukkue on 8–2 johdolla ja oppilaita harmittaa vastapuolen ylivoima – heidän tekisi mieli rikkoa vastapuolta. Mitä oppilaat ajattelevat ja kuinka heidän pitäisi toimia, jotta reilu peli toteutuisi?

Seuraavia materiaaleja ja menetelmiä voi hyödyntää vuorovaikutustaitojen oppimiseen ja opettamiseen:

* Kimochis-tunnenuket

* KiVa-koulu –materiaali

* Lions Quest –materiaali

* Tunnekortit

* Ryhmäytymisleikit

* Case-esimerkit

* Draamaharjoitukset

* Aiheeseen liittyvä muu kirjallisuus

Muistakaa myös positiivisen palautteen voima!

Ei kannata lähteä oletuksesta, että lapsi osaa käyttäytyä halutulla tavalla, vaan opettaa tavat heille. Vuorovaikutustaidot voi halutessaan nostaa samaan asemaan oppiaineiden kanssa.

Harjoiteltavia vuorovaikutustaitoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, keskusteleminen, kysyminen, kiittäminen, toisten auttaminen, mukaan ottaminen ja ystävällinen puhe.

Oppilaille annettavat toimintaohjeet voivat olla esimerkiksi kiitän, kehun, kannustan, autan, otan mukaan, olen ystävällinen, olen reilu, toimin kuten on sovittu ja siivoan jälkeni.

Lisäksi harjoitellaan tunteisiin liittyviä sosiaalisia taitoja, kuten omien tunteiden tunnistamista, tunteiden ilmaisemista, toisten tunteiden ymmärtämistä sekä oman ja toisen suuttumuksen sietämistä.

Myös haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoisia taitoja harjoitellaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi itsehillintää, neuvottelemista, kiusaamiseen reagointia, riidasta erossa pysymistä ja hankaluuksien välttämistä.

Esimerkki: Kuinka taitoja voi harjoitella?

Jos välitunnilla sattuu jokin kahakka, seuraavalla tunnilla tilannetta voidaan käydä läpi koko luokan kanssa case-esimerkin omaisesti. Käytettävä esimerkki kannattaa häivyttää ja etäännyttää aidosta tilanteesta.

Oppilaat voivat esittää draaman keinoin pienissä ryhmissä, kuinka tilanteessa olisi pitänyt toimia ja mitä tunteita ja tuntemuksia se herätti. Näin toiminta ja tunteet sanoitetaan ja esitetään.

Esimerkki voi olla vaikka seuraavanlainen:

Välitunnilla Saku, Toni ja Johanna pelaavat jalkapalloa. Joukkueiden jaot tuntuvat epäreiluilta. Toinen joukkue on 8–2 johdolla ja oppilaita harmittaa vastapuolen ylivoima – heidän tekisi mieli rikkoa vastapuolta. Mitä oppilaat ajattelevat ja kuinka heidän pitäisi toimia, jotta reilu peli toteutuisi?

Seuraavia materiaaleja ja menetelmiä voi hyödyntää vuorovaikutustaitojen oppimiseen ja opettamiseen:

• Kimochis-tunnenuket


• KiVa-koulu –materiaali


• Lions Quest –materiaali


• Tunnekortit


• Ryhmäytymisleikit


• Case-esimerkit


• Draamaharjoitukset


• Aiheeseen liittyvä muu kirjallisuus

Muistakaa myös positiivisen palautteen voima!

Lappeen koulussa koko koulun toimintakulttuuri koostuu näistä esitellyistä yhdeksästä kokonaisuudesta.

Esitettyjen mallien lisäksi voit kehittää omia tai soveltaa muualta tutuiksi tulleita toimintatapoja.

1) ProKoulu-toimintamalli

Mallissa kiinnitetään huomiota hyvään käyttäytymiseen ja siitä palkitsemiseen. ProKoulu on tehokas tapa ennaltaehkäistä ja puuttua käyttäytymisen häiriöihin ja se onkin Lappeen koulussa laajamittaisessa käytössä.

ProKoulussa keskiöön nousevat käyttäytymisen ohjaaminen positiivisen palautteen kautta. On huomattu, että se käyttäytyminen lisääntyy, johon kiinnitetään huomiota. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ei-toivottuun käyttäytymiseen puututtaisi välittömästi mikäli sitä esiintyy.

2) Ratkaisukeskeinen ja positiivinen toimintakulttuuri

Ratkaisukeskeisen toimintatavan perusajatuksena kouluympäristössä on keskittyä siihen hyvään, mikä oppilaassa on jo näkyvissä sekä löytää uusia positiivisia asioita oppilaan elämään.

Perinteisen ongelmien etsimisen ja virheiden korjaamisen sijaan ratkaisukeskeisellä toimintatavalla pyritään muuttamaan ongelmat tavoitteiksi, joita kohden edetään oppilaan omien voimavarojen ja vahvuuksien kautta aikuisen tukemana.

3) Inklusiiviset opetusjärjestelyt

Inklusiivisilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan opetusta, johon otetaan oppilaiksi yhteisön kaikki lapset ja lapsen tarvitsema tuki tuodaan omaan luokkaan. Inklusiivisissa opetusryhmissä on lapsia kaikilta tuen tasoilta: yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Opetusjärjestelyt mahdollistavat hyvin myös ylöspäin eriyttämisen.

Lähtökohtana ovat aina oppilaan taidot ja tuen tarve, mikä saattaa vaihdella oppiaineittain. Inklusiivisissa ryhmissä keskeistä on yhteistoiminnallisuus aikuisten välillä, toiminnallisuus sekä vuorovaikutustaitojen oppiminen ja opettaminen. Tiedollisten tavoitteiden rinnalla tärkeää on kasvatus sosiaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen.

4) Esi 2 -ryhmät

Tässä toimintatavassa lastentarhanopettaja ja luokanopettaja muodostavat työparin. Esioppilaat, ykköset ja kakkoset työskentelevät kaksi tuntia päivässä yhdessä mm. työpajoissa. Tavoitteena on tukea kasvamista ja oppimista omaan tahtiin.

Lappeen koulussa esi- ja alkuopetuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen ja joustava toimintakulttuuri. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan hänen omassa tahdissaan, ja oikea-aikaiseen oppimiseen annetaan aikaa ja ohjausta. Toiminnassa toteutuu luonteva jatkumo varhaiskasvatuksesta kouluun, jolloin lapsella on mahdollisuus edetä omista lähtökohdista käsin.

Opetus on järjestetty ensisijaisesti yhdistetyssä esi- ja alkuopetuksen ryhmässä, jossa työskentelevät päivittäin työparina luokanopettaja ja lastentarhanopettaja. Yhteinen toiminta-aika on noin kaksi oppituntia päivittäin.

Päiväkotikoulu mahdollistaa yhteisten tilojen ja välineiden osalta sen, että koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt tulevat varhaiskasvatukselle tutuiksi. Jatkuva pedagoginen vuoropuhelu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken mahdollistetaan muun muassa tiimityöskentelyn avulla.

5) Yhteisopettajuus ja tiimiopettajuus

Yhteisopettajuus tarkoittaa sitä, että kaksi opettajaa luotsaa yhdessä samaa luokkaa ja osallistuvat tasapuolisesti opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja työnjakoon. Yhteisopettajuuden avulla voidaan helpommin vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Lappeella on seuraavanlaisia yhteisopettajuuden muotoja:

• Luokanopettaja + lastentarhanopettaja


• Luokanopettaja + erityisluokanopettaja


• Kolmikot: kolme opettajaa, jotka suunnittelevat kouluarjen yhdessä

Usein suunnittelussa ovat mukana myös ryhmän koulunkäynninohjaajat.

Yhteisopettajuuden etuja:

• Mahdollistaa yksilöllisemmän tarpeiden huomioimisen


• Oppilaiden havainnointi, arviointi, seuranta ja palautteenanto on helpompaa ja todenmukaisempaa


• Jaettu pedagoginen asiantuntemus saadaan käyttöön


• Molempien opettajien vahvuuksia päästään käyttämään oppilaiden hyödyksi


• Arki sujuvoituu


• Häiriöt nähdään helpommin: neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi


• Arvopohdiskelua ja pitkäjänteistä kehittämistä on enemmän


• Opettajien ja oppilaidenkin hyvinvointi lisääntyy

6) Yksilöllinen oppiminen

Jokainen koululainen saa opiskella sellaisella tavalla ja tahdilla, jonka kokee itselleen sopivimmaksi. Aineista esimerkiksi äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet on helppo toteuttaa yksilöllinen oppimispolku huomioiden.

7) Toiminnallinen pedagogiikka

Oppiminen tapahtuu leikin ja toiminnallisuuden kautta (Learning by doing).

8) Osallisuus

Lapsilähtöisessä toimintakulttuurissa painottuu oppilaiden osallisuus. Oppilaat osallistuvat oppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. He tekevät ilmiöpohjaisia DOP-projekteja (design-suuntautunut pedagogiikka): niissä lähtökohtana on tutkittava ilmiö, joka nousee oppilaiden omasta kiinnostuksesta.

Osallisuuteen voidaan kasvattaa vain yhteisön jäsenenä, ja sen tukeminen on Lappeella tärkeä asia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen ja oppiminen edistävät oppilaiden kykyä ja taitoa olla aidosti osallisena kouluarjessa.

9) Joustava koulupäivä

Joustava koulupäivä koostuu useammasta osasta. Uudenlaiset toimintamallit osana koulupäivää ovat mahdollistaneet uudenlaisen toimintakulttuurin syntymisen. 90 minuutin mittaiset oppitunnit puolestaan tukevat toiminnallista ja lapsilähtöistä oppimista. Tunnin siesta mahdollistaa kerhotoiminnan keskelle koulupäivää.

Lappeen koulussa koko koulun toimintakulttuuri koostuu näistä esitellyistä yhdeksästä kokonaisuudesta.

Esitettyjen mallien lisäksi voit kehittää omia tai soveltaa muualta tutuiksi tulleita toimintatapoja.

Mallissa kiinnitetään huomiota hyvään käyttäytymiseen ja siitä palkitsemiseen. ProKoulu on tehokas tapa ennaltaehkäistä ja puuttua käyttäytymisen häiriöihin ja se onkin Lappeen koulussa laajamittaisessa käytössä.

ProKoulussa keskiöön nousevat käyttäytymisen ohjaaminen positiivisen palautteen kautta. On huomattu, että se käyttäytyminen lisääntyy, johon kiinnitetään huomiota. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ei-toivottuun käyttäytymiseen puututtaisi välittömästi mikäli sitä esiintyy.

Ratkaisukeskeisen toimintatavan perusajatuksena kouluympäristössä on keskittyä siihen hyvään, mikä oppilaassa on jo näkyvissä sekä löytää uusia positiivisia asioita oppilaan elämään.

Perinteisen ongelmien etsimisen ja virheiden korjaamisen sijaan ratkaisukeskeisellä toimintatavalla pyritään muuttamaan ongelmat tavoitteiksi, joita kohden edetään oppilaan omien voimavarojen ja vahvuuksien kautta aikuisen tukemana.

Inklusiivisilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan opetusta, johon otetaan oppilaiksi yhteisön kaikki lapset ja lapsen tarvitsema tuki tuodaan omaan luokkaan. Inklusiivisissa opetusryhmissä on lapsia kaikilta tuen tasoilta: yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Opetusjärjestelyt mahdollistavat hyvin myös ylöspäin eriyttämisen.

Lähtökohtana ovat aina oppilaan taidot ja tuen tarve, mikä saattaa vaihdella oppiaineittain. Inklusiivisissa ryhmissä keskeistä on yhteistoiminnallisuus aikuisten välillä, toiminnallisuus sekä vuorovaikutustaitojen oppiminen ja opettaminen. Tiedollisten tavoitteiden rinnalla tärkeää on kasvatus sosiaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen.

Tässä toimintatavassa lastentarhanopettaja ja luokanopettaja muodostavat työparin. Esioppilaat, ykköset ja kakkoset työskentelevät kaksi tuntia päivässä yhdessä mm. työpajoissa. Tavoitteena on tukea kasvamista ja oppimista omaan tahtiin.

Lappeen koulussa esi- ja alkuopetuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen ja joustava toimintakulttuuri. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan hänen omassa tahdissaan, ja oikea-aikaiseen oppimiseen annetaan aikaa ja ohjausta. Toiminnassa toteutuu luonteva jatkumo varhaiskasvatuksesta kouluun, jolloin lapsella on mahdollisuus edetä omista lähtökohdista käsin.

Opetus on järjestetty ensisijaisesti yhdistetyssä esi- ja alkuopetuksen ryhmässä, jossa työskentelevät päivittäin työparina luokanopettaja ja lastentarhanopettaja. Yhteinen toiminta-aika on noin kaksi oppituntia päivittäin.

Päiväkotikoulu mahdollistaa yhteisten tilojen ja välineiden osalta sen, että koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt tulevat varhaiskasvatukselle tutuiksi. Jatkuva pedagoginen vuoropuhelu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken mahdollistetaan muun muassa tiimityöskentelyn avulla.

Yhteisopettajuus tarkoittaa sitä, että kaksi opettajaa luotsaa yhdessä samaa luokkaa ja osallistuvat tasapuolisesti opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja työnjakoon. Yhteisopettajuuden avulla voidaan helpommin vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Lappeella on seuraavanlaisia yhteisopettajuuden muotoja:

• Luokanopettaja + lastentarhanopettaja




• Luokanopettaja + erityisluokanopettaja




• Kolmikot – kolme opettajaa, jotka suunnittelevat kouluarjen yhdessä

Usein suunnittelussa ovat mukana myös ryhmän koulunkäynninohjaajat.

• Mahdollistaa yksilöllisemmän tarpeiden huomioimisen




• Oppilaiden havainnointi, arviointi, seuranta ja palautteenanto on helpompaa ja todenmukaisempaa




• Jaettu pedagoginen asiantuntemus saadaan käyttöön




• Molempien opettajien vahvuuksia päästään käyttämään oppilaiden hyödyksi




• Arki sujuvoituu




• Häiriöt nähdään helpommin: neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi




• Arvopohdiskelua ja pitkäjänteistä kehittämistä on enemmän




• Opettajien ja oppilaidenkin hyvinvointi lisääntyy

Jokainen koululainen saa opiskella sellaisella tavalla ja tahdilla, jonka kokee itselleen sopivimmaksi. Aineista esimerkiksi äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet on helppo toteuttaa yksilöllinen oppimispolku huomioiden.

Oppiminen tapahtuu leikin ja toiminnallisuuden kautta (Learning by doing).

Lapsilähtöisessä toimintakulttuurissa painottuu oppilaiden osallisuus. Oppilaat osallistuvat oppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. He tekevät ilmiöpohjaisia DOP-projekteja (design-suuntautunut pedagogiikka): niissä lähtökohtana on tutkittava ilmiö, joka nousee oppilaiden omasta kiinnostuksesta.

Osallisuuteen voidaan kasvattaa vain yhteisön jäsenenä, ja sen tukeminen on Lappeella tärkeä asia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen ja oppiminen edistävät oppilaiden kykyä ja taitoa olla aidosti osallisena kouluarjessa.

Joustava koulupäivä koostuu useammasta osasta. Uudenlaiset toimintamallit osana koulupäivää ovat mahdollistaneet uudenlaisen toimintakulttuurin syntymisen. 90 minuutin mittaiset oppitunnit puolestaan tukevat toiminnallista ja lapsilähtöistä oppimista. Tunnin siesta mahdollistaa kerhotoiminnan keskelle koulupäivää.