Satakieliset uutiset

Kokoontumisessa päätetään projektin tavoitteista, aikataulusta, tuotettavasta sisällöstä, vastuunjaosta, työtehtävistä, konkreettisesta työpajapäivien toteutuksesta sekä välineistöstä ja julkaisusta.

• Mitä tavoitteita projektille asetetaan?


• Millaisia oppimistavoitteita toiminnalle asetetaan?

• Kuinka monta suunnittelukertaa työpajapäiviä varten tarvitaan, mitä silloin tehdään ja missä ollaan?


• Kuinka monta kertaa oppilaiden kanssa kokoonnutaan työpajoihin?


• Kuinka pitkiä yhteiset työpajapäivät ovat?


• Kuinka tiiviisti työpajapäivät järjestetään?

• Millaisia ja minkä mittaisia mediasisältöjä tehdään?


• Mihin välineisiin sisältöä tuotetaan?

• Kenen vastuulla ovat esimerkiksi
  
  
  • Työpajatyöskentelyn muodot ja materiaalien hankinta
  
  
  • Tilojen varaaminen
  
  
  • Kuvauslupien toimitus
  
  
  • Ohjauksen suunnittelu
  
  
  • Mediasisältöjen jatkotyöstö ja tuottaminen
  
  
  
  

• Millainen rooli jokaisella toimijalla on suunnittelun aikana, opetustilanteessa ja jälkityöstön aikana?


• Mikä on kehitysvammaisten tutoreiden rooli?

• Millaisiin ryhmiin oppilaat jaetaan?


• Miten oppilaat ryhmäytyvät?


• Ketkä toimivat ohjaajina?

• Mitä välineitä käytetään ja mistä nämä välineet saadaan käyttöön?


• Missä lopputulokset julkaistaan ja milloin?

Esimerkki:

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa sovittiin, kuka ottaa vastuulleen yhteistyön koordinoimisen koulun suuntaan sekä päätettiin oppilaiden kokoontumisten päivämäärät ja sisällöt. Yle Uutisluokka vastasi videotuotannosta, Radio Valo radiotuotannosta.

Oppilaiden kanssa päätettiin kokoontua jokaisen toimijan luona: kaksi kertaa Meilahden yläasteen koululla, kerran Ylellä ja kerran Radio Valossa.

Kehitysvammainen tutor, jolla on kokemusta radiotyöstä toimi ryhmäyttäjänä ja auttoi ryhmän yhteensulautumisessa.

Kokoontumisen tarkoituksena on jakaa nämä ajatukset ja ehdotukset, kysyä apua ja ideoita muilta sekä jalostaa keskeneräiset ajatukset konkreettiseksi suunnitelmiksi. Tapaamisten sisällöt ja vastuut sovitaan sitovasti. Lisäksi päivämäärät ja muut jäljellä olevat käytännön järjestelyt lyödään mahdollisimman pitkälle lukkoon.

Kokoontumisen voi vaihtoehtoisesti toteuttaa myös keskusteluna puhelimitse, onlinena tai sähköpostilla.

Ensimmäisen tapaamiskerran päätavoitteena on tutustuminen. Ryhmälle kannattaa kehittää jotakin yhteistä tekemistä liittyen mediaan ja mediaympäristöön.

• mistä kokonaisuudessa on kyse


• mitä on tarkoitus tehdä


• mikä on aikataulu


• mitkä ovat projektin tavoitteet

Nuoret esittäytyvät toisilleen esimerkiksi kertoen itsestään ja median käytöstään apukysymysten kautta. Tutustumisen ohessa voidaan jo lyhyesti ja vapaamuotoisesti jutella, minkälaiset juttuaiheet nuoria kiinnostavat.

Yhteisen osion jälkeen oppilaiden lähdettyä kannattaa projektin vastuuhenkilöiden pitää lyhyt palaveri. Miten hommat sujuvat? Etenevätkö asiat suunnitellusti? Ovatko tulevien tapaamisten sisältö ja vastuut selvät?

Esimerkki:

Ensimmäinen yhteinen tapaamiskerta kesti kaksi tuntia ja se järjestettiin lokakuussa Ylen tiloissa. Tapaamisessa tutustuttiin aamu-tv:n tiloihin, tv-studioihin ja Ylen puvustamoon. Tiloja kiertäessä tutustuttiin samalla myös toisiin oppilaisiin ja ohjaajiin. Lopuksi ohjaajat vetivät vielä tutustumisleikin ryhmäytymisen edistämiseksi.

Tapaamisen aikana ilmoille heitettiin jo juttuideoita. Ne kehotettiin painamaan mieleen tulevaa ideapalveria varten.

Jakakaa oppilaat pienryhmiin. Tärkeää on, että ryhmät jaetaan mahdollisimman tasaisesti kehitysvammaisten ja muiden oppilaiden kesken, ei esimerkiksi niin, että jossakin ryhmässä on vain yksi kehitysvammainen oppilas.

Sopikaa oppilasryhmien kanssa, minkälaista sisältöä kukin ryhmä tekee ja mihin välineeseen. Kukin pienryhmä ideoi oman aiheensa mediatoimijoiden johdolla.

Ideointipalaverin ohjaamisessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kehitysvammaiset pysyvät ideoinnin tahdissa ja ymmärtävät kaiken puhutun.

Tapaamisen päätteeksi oppilaille voi antaa myös kotitehtävän liittyen valittuun aiheeseen ja sisältömuotoon (esimerkiksi “Mieti haastattelukysymyksiä mediapajapäivää varten ja kirjaa ne ylös”).

Vastuuhenkilöiden kannattaa myös tämän kerran jälkeen jäädä lyhyeeseen palaveriin ja varmistaa, että asiat etenevät hyvin kohti seuraavaa tapaamista, mediapajapäivää.

Voit halutessasi käsitellä aiheita tai mediakasvatusta koulussasi yhteisten tapaamiskertojen välissä. Yle Uutisluokan sivuilta löydät sekä opetusmateriaalia että ohjeita mediakasvatukseen liittyen:

• Ohjeita videon tekemiseen


• Pikakurssi tähtitoimittajaksi


• Nuorten tekemiä uutisia

Esimerkki:

Toinen yhteinen tapaamiskerta, ideointipalaveri, pidettiin marraskuussa Meilahden yläasteen koululla.

Ideointikerran alussa koko oppilasjoukko jaettiin kahtia. Puolet heistä meni Yle Uutisluokan vetämään videoryhmään ja puolet Radio Valon vetämään radioryhmään.

Videoryhmälle näytettiin esimerkkejä Ylen ja Yle Uutisluokan verkkovideoista. Tämän jälkeen ryhmä jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa tulevia aiheita ideoitiin.

Videoryhmä yhdessä ohjaajien kanssa päätyi tekemään tulevien mediapajapäivien aikana videon emojeista ja niiden käytöstä. Aihe kiinnosti nuoria, koska emojit ovat tärkeä osa nuorten viestintää. Emojit sopivat aiheena hienosti myös Satakielisiin uutisiin, koska esimerkiksi leveästi hymyilevä hahmo ja punainen sydän ylittävät kieli- ja kulttuurirajoja. Videon tuotantovaiheeseen ryhmä jaettiin vielä kolmeen pienryhmään, joilla oli omat vastuualueensa (esitellään tarkemmin stepissä 7).

Meilahden yläasteen nuorille hyvin tutut Snapchat ja Instagram eivät olleet termeinä tuttuja kehitysvammaisille. Tämäntyyppisissä tilanteissa kehitysvammaisten ohjaajilla on keskeinen rooli auttajina.

Videoryhmän oppilaille annettiin kotitehtäväksi miettiä, keneltä tunnetulta henkilöltä he haluavat kysyä emojeista ja keksiä kysymykset. Opettaja lähetti tiedot sähköpostilla yhdelle mediatoimijoista, joka kysyi kysymykset tavoitetuilta tunnetuilta henkilöiltä videota varten. Vastaukset tuotiin mediapajapäivään.

Mahdolliset haastattelut ja kuvauspaikat on sovittava, tilat varattava, taustatiedot kerättävä ja välineet hankittava. Ryhmän taitotasosta ja aikatauluista riippuen haastattelujen sopimisen ja taustiedon hankkimisen voi jättää osin myös nuorille.

Työpajojen ohjaajien kannattaa huolellisesti miettiä ja aikatauluttaa, mitä kukakin nuori tekee mediapajapäivän aikana. Tärkeää on varmistaa, että myös kehitysvammaisille on riittävästi mielekästä sopivan vaatimustason tekemistä.

Esimerkki:

Mediapajapäivään valmistauduttiin etukäteen tulostamalla käsikirjoitusryhmälle tiedot emojeista. Ryhmäläiset valitsivat mediapajapäivänä niistä olennaisimmat, kokosivat käsikirjoituksen ja kirjoittivat juonnot.

Pitäkää päivän alussa yhteinen hetki. Jakautukaa tämän jälkeen omiin pienryhmiin tekemään tehtäviä.

Pienryhmissä kannattaa aluksi tehdä oman roolin kannalta tärkeitä asioita, kuten laitteiden käytön harjoittelemista tai haastattelukysymysten hiomista. Ohjeistakaa oppilaat harjoittelun jälkeen toteuttamaan suunnitellut sisällöt. Ohjaajat voivat toimia tässä oppilaiden apuna.

Päivän aikana kuvatut ja tuotetut sisällön osat kerätään talteen ja ajan salliessa editointia voidaan aloittaa jo oppilaiden kanssa. Mediatoimijoiden kannattaa editoida ja hioa sisällöt valmiiksi heti päivän jälkeen.

Tärkeää mediapajapäivän aikana on, että auttavia käsiä on useita niin kehitysvammaisten avustamiseen että media-alan asiantuntijuuden tarpeeseen.

Mediapajapäivä järjestettiin toisen mediakumppanin, Radio Valon, tiloissa.

Videoryhmä jaettiin kolmeen pienryhmään, joilla kaikilla oli oma vastuualueensa. Jokaisessa ryhmässä oppilaiden keskinäinen yhteistyö oli tärkeässä roolissa.

Yksi ryhmä vastasi käsikirjoituksesta sekä lopputuotoksena tehdyn videon voice over -puheesta ja juonnosta. Videolla kerrotaan esimerkiksi, mistä emojit ovat peräisin, mikä on Suomen käytetyin emoji sekä mitkä ovat muutaman julkisuuden henkilön suosikkiemojeja. Ryhmässä harjoiteltiin käsikirjoittamista, puhumista, juontamista sekä olennaisen ja kiinnostavimman sisällön löytämistä ja tiivistämistä.

Toinen ryhmä vastasi videon kuvituksesta. He piirsivät videon kuvamaailman omin käsin, ja piirtäminen kuvattiin stop motion -animaationa. Ryhmä harjoitteli videon kuvakerronnan tekemistä, piirtämistä, kuvaamista ja editointia.

Kolmas ryhmä keskittyi tekemään teemasta katugallupia. He näyttivät ohikulkijoille erilaisia emojeja ja kysyivät, mitä niistä tulee ensimmäisenä mieleen. Ryhmässä harjoiteltiin haastattelemista, kuvaamista, valaisemista sekä editointia.

Loppupäiväistä jokainen halukas sai vielä piirtää emojeja videon loppukuvaa varten.

Tunnelma mediapajassa oli innostunut, lämmin ja yhteen hiileen puhaltava. Kaikki videon palaset saatiin tehtyä ja Yle Uutisluokan ohjaaja editoi videon loppuun.

Esimerkki:

Videoryhmässä ehdittiin päivän aikana tehdä ja kerätä kaikki suunnitellut materiaalit (kuvituskuvat, käsikirjoitus, juontojen kirjoitus ja kuvaaminen, gallup-haastattelut). Videota ehdittiin myös hieman editoida, mutta mediatoimijat editoivat videon loppuun ja julkaisivat sen Yle Areenassa.

Kuunnelkaa ja katselkaa lopulliset, valmiit jutut kaikki yhdessä. Antakaa ja kerätkää palautetta projektista sekä keskustelkaa kokemuksista.

Esimerkki:

Neljäs ja viimeinen yhteinen tapaaminen pidettiin pari kuukautta mediapajapäivän jälkeen.

Satakielisiin uutisiin osallistuneet oppilaat kokoontuivat kuuntelemaan ja katselemaan valmiita juttujaan yhdessä ohjaajien kanssa. Samalla Meilahden yläasteen koulun luokasta otettiin videoyhteys Taiwaniin, jossa oli ollut käynnissä samankaltainen projekti. Taiwanissa Satakieliset uutiset -ryhmä oli tehnyt kaksi 30 minuutin radio-ohjelmaa, josta suomalaiset saivat maistiaisia nähtäväkseen.

Taiwanilaiset ja suomalaiset nuoret kysyivät Satakieliset-konseptin kehittäjän Yilin Lee-Setälän tulkkaamana tosiltaan kysymyksiä. Taiwanilaisia kiinnosti esimerkiksi, miksi Saara Aalto valikoitui radiohaastatteluun ja miten toteutetun kuunnelman äänet syntyivät. Lisäksi he lauloivat yhden Satakielisten uutisten levyraadissa olleen laulun sekä näyttivät älylaitteistaan emoji-videoryhmälle omia suosikkiemojejaan.

Lopuksi oppilaat antoivat palautetta syksyllä aloittamastaan yhteistyöstä ja projektista. Kokemus oli palautteiden perusteella myönteinen. Mieluisia asioita olivat esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen ja yhdessä työskentely. Haastavana pidettiin muun muassa aiheiden valintaa ja kysymysten keksimistä. Työskentelyentuudestaan vieraiden nuorten kanssa oli sujunut oppilaiden mielestä hyvin.

Sopikaa yhteistyölle vastuuhenkilö, joka on säännöllisin väliajoin yhteydessä kansainväliseen yhteistyöryhmään. Vastuuhenkilö vaihtaa kansainvälisen Satakieliset uutiset -ryhmän kanssa kuulumisia projektin etenemisestä ja sopii reaaliaikaisesta yhteydenpidosta. Kannattaa myös miettiä, mitä uusia yhteistyön muotoja sosiaalinen media mahdollistaa.

Kahdessa maassa samaan aikaan järjestettävä Satakieliset uutiset -projekti mahdollistaa eri maissa olevien kehitysvammaisten ja muiden nuorten kohtaamisen, ajatustenvaihdon ja yhteistyön sekä kehittää osaltaan myös kielitaitoa.

Jokaisessa maassa on omat tapansa.On hyvä huomioida, että paikallisen mediatoiminnan tavat ja koulujen järjestelmät voivat olla erilaisia. Esimerkiksi tilojen varaus ja sen vuokranmaksu sekä luvat koulun ulkopuoliseen toimintaan voivat olla erilaisten järjestelmien ja hallinnon vuoksi aikaa vieviä prosesseja. Nämä asiat kannattaakin selvittää heti kun mietitään kansainvälistä yhteistyötä ja aikataulutetaan toimintaa.

Esimerkki:

Yhtä aikaa Suomen Satakieliset uutiset -projektin kanssa oppilasryhmä Taiwanista toteutti samantyyppistä toimintaa kotimaassaan. Yhteyshenkilönä ja tulkkina toimi Satakieli-konseptin luoja Yilin Lee-Setälä.